Kainuulainen Nälkämaan identiteetti kannattelee Suomen nuorinta kunnanjohtajaa – "Täällä on pitänyt tehdä paljon töitä pärjätäkseen"

27-vuotias Erno Heikkinen on toiminut Suomussalmen kunnanjohtajana kesäkuun alusta lähtien. Taajaman lähelläkin voi pitäjässä kuulla korpien kuiskinnan. Kuva: Miska Puumala

Kunnanjohtaja Erno Heikkinen on kotoisin Suomussalmen kirkonkylältä. Kuva: Miska Puumala

Pitkänhuiskean miehen kädenpuristus on jämäkkä ja katse valoisa. 27-vuotias Erno Heikkinen on Suomen nuorin kunnanjohtaja. Hänet valittiin huhtikuussa johtamaan Suomussalmea, joka tunnetaan Raatteentiestä ja Ilmari Kiannosta.

Heikkinen valmistui hallintotieteen maisteriksi 2016 Tampereen yliopistosta, ja sen jälkeen hän toimi hetken Nakkilan kunnan vs. hallintojohtajana.

"Kukaan opiskelukaveri ei yllättynyt, kun palasin kotiseudulle Suomussalmelle. Minulla on vahva kainuulainen identiteetti. Siihen kuuluu suoraselkäisyys, luonto ja Nälkämaa-ajattelu. Kainuussa ei ole hirvittävästi rikkauksia, joten täällä on pitänyt tehdä paljon töitä pärjätäkseen."

Hän innostuu kertomaan Suomussalmen kesäteatterin pihalla pidetystä maakuntajuhlasta, jossa tilaisuuden lopuksi laulettiin Nälkämaan laulu: "Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa!"

"Siitä tuli hieno fiilis. Tuntui, että vau, olen palannut kotiin. Oli vielä kaunis kesäpäivä. Nälkämaan laulun voisi laulaa vaikka jokaisen kunnanvaltuuston kokouksen päätteeksi."

Toisaalta Heikkinen myöntää, että myytti Kainuusta Nälkämaana voi kääntyä itseään vastaan. Hän muistuttaa, että nykyään alueelta toimitetaan raaka-aineita ympäri maailmaa.

"Osa kavereista vitsailee, että täällä vain ajetaan poroilla ja syödään pettuleipää. Vitsissä on aina jokin osa totuutta. Nälkämaa on arvokas osa historiaa, mutta muuten siitä puhumisen voisi lopettaa. Kainuussa on menestyviä yrityksiä, jotka ovat ihan kehityksen eturintamassa."

Heikkisen johtamalla kunnalla on takanaan pitkä ja maineikas historia. Suomussalmella asuttiin jo 10 000 vuotta sitten, kun Helsingin ja Turun seudut peitti vielä vesi.

Talvisodassa Suomussalmen ja Raatteen voitokkaat taistelut vaikuttivat koko sodan kulkuun ja merkitsivät paikkakunnat maailmankartalle. Uljas menneisyys ei kuitenkaan auta. Nuorella kunnanjohtajalla on edessään hikinen urakka.

Suomussalmen väkiluku laskee kovaa tahtia. Vuonna 1980 kunnassa asui vielä 13 357 ihmistä, mutta tämä vuoden kesäkuussa asukasluku putosi alle 8 000:nen.

"Nyt olemme jo 50 asukasta pienemmässä luvussa. Meillä on luonnollista poistuvaa ikääntyneen väestön vuoksi ja lisäksi on muuttoliikettä. Noin kolmannes kunnan asukkaista on yli 65-vuotiaita."

Heikkisen mukaan kaupungistuminen näkyy pienessä mittakaavassa Suomussalmen sisälläkin, kun syrjäkyliltä muutetaan kuntakeskukseen.

Suomussalmen taloudellinen tilanne ei näytä kovin hyvältä, mutta kunnalla on kuitenkin puskuria, jolla palvelut pystytään pääosin ylläpitämään.

"Yksityisteiden avustukset ovat tärkeitä sivukylillä. On päätetty, että ne tiet pidetään auki kunnan rahoilla, missä henkilö asuu vakituisesti."

Millä keinoilla Suomussalmen väestökehitys saadaan käännettyä positiivisemmaksi? Heikkinen nostaa kärjiksi matkailun ja biotalouden, joilla kuntaan saadaan elinvoimaa.

Suomussalmella on valtteinaan luontomatkailu Hossan kansallispuistoon ja sotahistoriaturismi esimerkiksi talvisodan taistelupaikoille.

"Se ei yksistään riitä, että Suomussalmella on kaunista luontoa, koska jokaisessa Suomen kunnassa on hienoja luontokohteita. Meidän on pystyttävä erottautumaan vahvuuksillamme."

Työpaikat ja peruspalvelut ovat tietenkin ykkösasia. Heikkisen mielestä kuntabrändillä on myös merkitystä, jotta ihmiset saadaan muuttamaan Suomussalmelle.

"Se on hyvä alkusysäys, että olemme tunnettu matkailukohde. Ihmisen on vaikea muuttaa sellaiselle paikkakunnalle, jossa hän ei ole ikinä käynyt, ellei tarjolla ole huipputyötä."

Suomussalmi sai nimityksen vuoden 2018 eurooppalaiseksi urheilukaupungiksi ACES Europe -yhdistyksen pienimpien kuntien kategoriassa. Suomussalmi on ensimmäinen huomionosoituksen saanut kunta Suomessa.

"Samassa kategoriassa on esimerkiksi itävaltalaisia kaupunkeja, joissa järjestetään alppihiihdon maailmancupia. Tunnuksen imagohyöty on merkittävä. Suomussalmella on todella hyvin ulkoilu- ja urheilumahdollisuuksia"

Hossan kansallispuisto houkuttelee varsinkin talvisin paljon kansainvälisiä turisteja. Heikkinen huomasi, että kesällä myös Suomussalmen keskustassa liikkui paljon esimerkiksi saksalaisia, hollantilaisia ja brittejä.

Hänen mukaansa rauhan kokeminen ja kunnon talvi kiinnostavat turisteja Ylä-Kainuussa. Puolanka, Suomussalmi ja Hyrynsalmi ovat usein Suomen lumisimmat alueet.

Sotaturisteja tulee Suomussalmelle ympäri Suomea. Heikkinen on tyytyväinen, että toisen maailmansodan tapahtumia pystytään käsittelemään jo vapautuneemmin.

"Emme halua kunnassa mainostaa Raatteentietä talvisodan ihmeenä. Se olisi sodan romantisointia. Ei se varmaan ihmeeltä tuntunut, kun pakkasta oli 40 astetta ja ihmiset kävivät sotaa."

Suomussalmi rajoittuu idässä Venäjään, ja lähin rajanylityspaikka sijaitsee sadan kilometrin päässä kunnantalolta. Heikkinen toivoo, että Venäjän talous elpyisi, koska sillä on iso merkitys Suomussalmen kaupalle ja turismille.

"Historiassa olemme seisoneet itänaapurin kanssa eri puolilla, mutta nykyään meillä on lämpimät välit Venäjän paikallishallintoon."

Tiestön kunto ja joukkoliikenne ovat tärkeässä roolissa uusien asukkaiden ja turistien houkuttelemisessa kuntaan. Kajaanista pääsee Etelä-Suomeen säännöllisesti junalla ja lentokoneella, mutta myös syöttöliikenteen Kuhmon ja Suomussalmen suuntaan on toimittava.

Heikkinen taistelee sen puolesta, että Viitostie kuuluisi maanteiden runkoverkkoon Sodankylään asti. Liikenne- ja viestintäministeriön runkoverkkoasetus-luonnoksessa Viitostie ei jatkuisi runkoverkkona enää Kajaanista pohjoiseen.

"Tilanne on todella erikoinen. Valtion pitäisi antaa mahdollisuuksia myös Itä- ja Pohjois-Suomeen. Ministeriö sanoo, että runkoverkossa ei määritetä investointeja, mutta se on saivartelua."

Biotalouteen liittyy myös kunnanjohtajan toive uudesta puutavaraterminaalista ja Kontiomäki–Suomussalmi-junaradan perusparannuksesta.

"Puutavarakuljetuksia voitaisiin lisätä, jos saisimme suuremman puutavaraterminaalin 20 kilometrin päähän kuntakeskuksesta."

Miten pitkään 27-vuotias nuorimies viihtyy kunnanjohtajana Suomussalmella? Kuntaorganisaatiossa ei ole etenemismahdollisuuksia, Heikkinen vastaa. Uusia haasteita on haettava mahdollisesti jossain välissä toisesta kunnasta tai yksityiseltä sektorilta.

"En ole miettinyt, kuinka pitkä siivu on sopiva. Jos jään eläkkeelle Suomussalmen kunnanjohtajan tehtävästä, silloin on epäonnistunut sekä minä että kunta. Kun on pitkään samassa työssä, katsantokanta kapenee väkisin."

Heikkisen viihtyy hyvin kotikonnuillaan, sillä hän nauttii metsästyksestä, kalastuksesta ja luonnossa liikkumisesta. Myös uusi koiranpentu pitää hänet ja avopuolison vireänä.

"Töitä on niin paljon, että minulla ei ole vielä ollut vapaa-ajan ongelmia. Vanhat lapsuudenkaverit laittavat usein viikonloppuisin WhatsAppissa viestiä, että he ovat Suomussalmella käymässä. Harmittavan vähänlaisesti olen ehtinyt matkaan."