Lintilä tyrmää toisen laitostoimittajan Fennovoimalle: ”Koko kierros pitäisi aloittaa eduskunnasta uusiksi” ‒ vetytaloudesta voisi aueta sauma jatkolle
Hanhikivi 1 -ydinvoimalan laitostoimitussopimuksen purkautuminen nollaa koko hankkeen alkuasetelmaan.
Kuljetukset työmaalle taukoavat näillä näkymin pitkäksi aikaa Hanhikivi 1:n työmaaportilla. Kuva: Kai TirkkonenTyö- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tyrmää ajatuksen siitä, että joku toinen laitostoimittaja voisi käynnistää lennosta Hanhikiven ydinvoimalahankkeen.
Pääomistaja Fennovoima kertoi maanantaina päättäneensä RAOS Projectin kanssa solmitun laitostoimitussopimuksen. Syynä tähän ovat RAOS Projectin merkittävät viivästykset ja kyvyttömyys toteuttaa Hanhikivi 1 -hanke.
”Omistajien ratkaisustahan tässä on kyse, ei valtion. Meidän näkövinkkelistämme hanke tuli nyt tekniikan osalta tyhjään tilaan. Rosatomin tekniikkaa ei tullla käyttämään”, Lintilä sanoo.
Hänen mukaan ei ole ”ihan niin yksinkertaista”, kuten jotkut sanovat, että Hanhikivelle haettaisiin pikavauhtia suomalainen tai ulkomaalainen jatkaja.
”Laitostoimitussopimuksen päättymisen seurannaisvaikutus on se, että myös periaatepäätös raukeaa tekniikan myötä. Jos tulee uusi tekniikka, periaatepäätöskierros lähtee kierrokselle alusta alkaen eduskunnasta asti.”
Lintilä ei ota kantaa kysymykseen, voisiko esimerkiksi pieniä ydinvoimaloita kauppaava brittiläinen Rolls Royce olla hankkeen seuraava jatkaja. Rolls-Royce valikoitui Hanhikivi 1:n automaatiojärjestelmän päätoimittajaksi vuonna 2017.
Mahdollisessa jatkohankkeessa vetyenergiaan perustuvan tekniikan merkitys korostuu, Lintilä arvioi.
Hän viittaa omistajien mahdollisuuteen kerätä konsortio, joka pystyisi tekemään päätöksiä uudesta tekniikasta ja liittää siihen vetytekniikka.
Vetyä valmistetaan esimerkiksi elektrolyysillä, jossa vesimolekyylien happi ja vety erotellaan toisistaan sähköenergian avulla. Hapen ja vedyn yhdistäminen polttamalla tai polttoainekennossa tuottaa sähköä ja lämpöenergiaa.
”Näkisin siinä taloudellisia realiteetteja. Se istuisi tähän aikaan myös paremmin kuin pelkkä ydinvoima. ”
Pyhäjoelle hankkeen saama käänne työllisyysvaikutuksineen on Lintilän mukaan vaikea rasti.
”Pyhäjoella oli paljon laskettu paljon voimalan varaan.”
Hanhikivi 1 -projektilla ei ole ollut viivästysten takia menestymisen mahdollisuuksia ollut Lintilän mukaan pitkään aikaan.
”Tähän vielä sitten maailmanpolittinen tilanne päälle. Eteenpäin ei hanketta voitu viedä.”
Erityistoimenpiteitä alueelle Lintilä ei suoralta kädeltä lupaa tai kiistä.
”Aika paljon siellä on ollut myös komennusporukkaa, mutta katsotaan nyt, mikä tilanne on.”
Työ- ja elinkeinoministeriö on ydinenergialain mukainen vastuuministeriö, jolle Fennovoima on toimittanut valtioneuvostolle osoitetun laitoksen rakentamislupahakemuksen vuonna 2015 ja viimeisimmän päivityksen huhtikuussa 2021.
Lue myös:
Fennovoima on päättänyt Rosatomin kanssa solmitun laitetoimitussopimuksen ‒ työt työmaalla päättyvät
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
