Vientialat sanelevat tahdin syksyn palkkaneuvotteluissa

Rakentaminen investointeineen on ylläpitänyt Suomen talouskasvua jo pidempään. Teiden pinnoitus on osa infrarakentamista. Elokuussa asfaltoitiin Tampereella Metson kivenmurskaimia valmistavan Lokomon tehdasalueella. Kuva: Lari Lievonen

"Tämä johtuu aivan neuvottelujärjestyksestä. Vientiliittojen sopimukset umpeutuvat ensimmäisinä ja olemme liittokierroksen avaajia – halusimme sitä tai emme", arvioi Kemianteollisuuden työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén.

Mistään Suomen mallista eivät vientiliitotkaan ole keskenään sopineet.

"Etsimme ratkaisuja, jotka tukevat Suomen hitaasti elpyvää viennin kustannuskilpailukykyä", Hollmén muotoilee.

Metsäteollisuuden ja Paperiliiton välinen työehtosopimus päättyy nopeimmin eli syyskuun lopussa. Lokakuun lopussa päättyy Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton (entinen Metalliliitto) välinen sopimus ja marraskuun lopussa Kemiateollisuuden ja Teollisuusalojen ammattiliiton TEAMin nykyinen tes-sopimus.

Metsäteollisuus ja Paperiliitto ovat sopineet olevansa kommentoimatta parhaillaan käytäviä neuvotteluita medialle. Työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen ja Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala vetosivat sopimukseensa MT:n kysyessä neuvotteluista.

Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus aloittivat neuvottelunsa viime viikon keskiviikkona, jolloin kumpikin jätti vaatimuslistat toistensa neuvottelukunnille.Teollisuusliitto on entinen Metalliliitto, johon fuusioituvat vielä myöhemmin Puuliitto ja Teollisuusalojen TEAM. Kolmikko käy neuvottelunsa syksyn liittokierroksella itsenäisesti, mutta koordinoivat keskenään neuvotteluja.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoi Kauppalehden haastattelussa tiistaina, että Teollisuusliitto on valmis tukemaan myös Paperiliittoa palkkaneuvotteluissa – jos Paperiliitto sellaista tarvitsee.

Palkankorotuksissa tulee mitä todennäköisimmin liittokohtaisia eroja, jos osapuolet ovat valmiita sopimaan rahalla työehtosopimuksiin muutoksia esimerkiksi työaikoihin ja ulkoisen työvoiman käyttöön.

Teollisuusliitto on aiemmin todennut, että palkankorotuksia pitää tulla. Perinteisesti ammattiliito on ajanut yleiskorotuksia, työnantajaliitot työpaikkakohtaisia palkkamalleja.

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto aloittivat neuvottelunsa viime viikon keskiviikkona.

Kemianteollisuuden työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén vahvistaa, että se on aloittanut neuvottelut SAK-laisen Teollisuusalojen ammattiliiton Teamin kanssa.

"Olemme vaihtaneet tekstitavoitteet ja tavanneet viikoittain", Hollmén kertoo.

Sen tarkemmin hän ei halua keskeneräisia neuvotteluja tai esitettyjä palkankorotusvaateita kommentoida.

Niinikään Posti- ja logistiikka-ala on jo aloittanut palkkaneuvottelunsa. Muilla aloilla liittojen sisäiset valmistelut ovat käynnissä.

Kemianteollisuudessa ja muilla sopimusaloilla käydään neuvottelut puhtaasti liittotasolla ilman palkansaajakeskusjärjestöjä tai Elinkeinoelämän keskusliittoa.

Kemianteollisuudella on finanssikriisinkin aikana mennyt kohtuullisen hyvin. Alan yhtiöt ovat pystyneet investoimaan ja työllisyyskin on kemian alalla pysynyt yllä.

Kemian toimiala työllistää Suomessa 35 000–36 000 työntekijä.

Vientialat avaavat neuvottelukierroksen tilanteessa, jossa talouden suhdanne on vahvistunut ja talous kääntynyt kasvuun viime vuoden kesän jälkeen.

"Työllisyyden parantaminen on ykkösasia syksyn sopimuskierroksella", Hollmén kertoo työehtosopimusneuvotteluista.

Kemianteollisuudella on sopimukset käytännössä kaikkien SAK:n vientiteollisuusliittojen kanssa, sekä toimihenkilöliitto Pro:n ja ylempien toimihenkilöiden YTN:n kanssa.

Myös työnantajaliitot tekevät yhteistyötä keskenään, vaikka neuvottelevatkin erikseen. Mistään Suomen mallista ei kuitenkaan ole päästy sopimukseen.

Ruotsin maaliskuussa solmittu kolmivuotinen teollisuussopimus tuo ruotsalaisille 6,5 prosentin palkankorotukset, kaksi prosenttia vuodessa. Työehtosopimuksille tason asettava sopimus sisältää myös matalapalkkaerän ja parannuksia osa-aikaeläkkeeseen.

Ruotsin teollisuussopimus syntyi sovittelijan esityksen pohjalta ja se kattaa 600 000 teollisuuden työntekijää. Samalla se asettaa Ruotsin työmarkkinajärjestelmässä tason muidenkin alojen sopimuksille.