EU:ssa myös sosiaalinen kriisi
Erikoistutkija Elina Palolan mukaan vasta nyt huomiota kiinnitetään myös EU:n sosiaaliseen kriisiin, joka on seurausta talouden pitkästä kriisistä.
”Keskustelua on pitkään käyty vain talouskriisin ympärillä. On pohdittu, tyydyttääkö tehty ratkaisu markkinoita, mutta ei ole mietitty, että kärsijät ovat kuitenkin ihmisiä”, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkija Palola sanoo.
Viime päivinä on uutisoitu, että työttömyys esimerkiksi Kreikassa ja Espanjassa on noussut huimasti. Esimerkiksi Kreikassa nuorisotyöttömyys on 57,6 prosenttia.
Palolan mukaan Euroopan maat ovat talouden lisäksi sosiaalisesti toisistaan riippuvaisia. Sosiaalisten ongelmien korjaamiseksi tarvitaan enemmän yhteistä sosiaalipolitiikkaa.
Yhteisiä toimia tarvitaan myös talouskriisin ratkaisemiseksi, Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta sanoo.
”Pankit toimivat usean maan alueella, joten tarvitaan EU:n laajuista sääntelyä.”
Yhteisten toimien lisääminen on poliittisesti haastavaa, sillä ne nähdään helposti liittovaltiokehityksenä.
Helsingin yliopiston tutkijan Timo Miettisen mielestä liittovaltiopuhe on kuitenkin usein tapa ottaa poliittista tilaa.
”Kun liittovaltiopuheita käydään, kaikilla ei ole puhtaita jauhoja pussissa. Se on tapa päästä ääneen, käyttää valtaa tai pyrkiä päätöksiin.”
Miettinen lisää Eurooppaan vielä yhden kriisin, poliittisen kriisin. ”EU ei selkeästi ole tarpeeksi yhtenäinen kohtaamaan kriisejä. Maat toimivat omien etujensa ajamina.”
Ulkopoliittisen instituutin tohtori Juha Jokela on samoilla linjoilla, että markkinavoimia on vaikea poliittisesti hillitä. Hänen mielestään EU:n rooli maailmalla on kriisin vuoksi kaventunut.
Tutkijat pohtivat Euroopan kriisiä keskiviikkona Tieteen päivillä Helsingissä.
Vaikka kriisi onkin pitkittynyt, Jokela muistuttaa, että Eurooppa on edelleen monin osin muita maanosia edellä.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
