Velka-neuvoja kohtaahäpeän
KANGASALA (MT)
Kun velkaantunut astuu ensimmäistä kertaa velkaneuvojan ovesta sisään, tilanteen purkaminen aloitetaan velkojen selvittelyllä ja maksukyvyn arvioinnilla. Yhä useammin ylivelkaantunut ei edes tiedä, paljonko velkaa on.
”Asiakas sanoo, että varmaankin jotain 20 000, mutta sitten paljastuukin, että sitä on 30 000–40 000. Kun velkakierre on karannut käsistä, ihminen usein sulkee silmänsä. Eletään velasta toiseen ja tilannetta yritetään paikata ottamalla uutta velkaa”, tietää Kangasalan talous- ja velkaneuvoja Sari Pere-Vähämaa, joka hoitaa myös Pälkäneen velkaneuvontaa.
Kangasala ja Pälkäne eivät ole edes vaikean työttömyyden alueita tai erityisiä kriisikuntia. Ylivelkaantuneita on entistä enemmän kaikkialla Suomessa.
”Äärimmäisen harvat asiakkaista ovat harkitusti aiheuttaneet ylivelkaongelmansa. Usein ylivelkaantumiseen liittyy yllättävä elämänmuutos, kuten ero, sairaus, puolison kuolema tai työttömyys, jonka seurauksena taloudellinen tilanne on romahtanut.”
Yhden tai kahden kulutusluoton kanssa voi vielä elää.
”Jos joutuu ottamaan uutta velkaa maksaakseen vanhaa pois, kannattaa jo ottaa yhteyttä velkaneuvontaan.”
Ylivelkaantumiseen liittyy usein häpeä, jonka yli kymmenen vuotta velkaneuvojana työskennellyt Sari Pere-Vähämaa tunnistaa.
”Usein asiakkaat eivät ole uskaltaneet kertoa tilanteesta edes puolisolleen. Velkaantuminen on suomalaiselle häpeällinen ongelma, jota peitellään kaikin keinoin.”
Kun tilanne pääsee räjähtämään käsiin, usein velkaneuvojalle soittaa ensimmäisenä puoliso.
”Etenkin peliongelmaiset ovat taitavia salaamaan ongelmiaan. Nykyään pelaamaan pääsee liian helposti netissä, kun muu perhe on mennyt nukkumaan.”
Pere-Vähämaa muistuttaakin, että rakkauden huumasta huolimatta ainakin toinen jalka pitää pitää maan kamaralla. Esimerkiksi luottotiedottoman puolison puolesta otettu velka kaatuu erotilanteessa sille, jonka nimi papereissa on.
”Eron yhteydessä taloudellinen ahdinko lisää vaan surun määrää. Yhtäkkiä olet paitsi yksin niin myös vaikeasti velkaantunut. Liian usein kohtaan eronneita rouvia, joilla rahat eivät riitäkään perheen elättämiseen luottojen maksun vuoksi.”
Velkaneuvonnassa kävi Kangasalla viime vuonna yhteensä 242 asiakasta. Heistä 142 oli ensikertalaisia.
”Asiakasmäärät ovat selkeästi kasvamassa. Ja asiakasaines on muuttumassa.”
Vielä kymmenisen vuotta sitten asiakkaina näkyi 90-luvun lama-aikana velkaantuneita. Nyt tyypillinen ylivelkaantunut on kulutusluotto- ja vippivelkainen, jonka velat ovat tuoreita.
”Nyt tilanteet ovat niin kriisiytyneitä, että elämänhallinta tuntuu karanneen kokonaan käsistä.”
Velkaneuvonnan asiakkaat ovat tasapuolisesti miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja. Nuorissa ikäluokissa miehet nousevat kuitenkin esiin.
”Vippivelkoja otetaan etenkin kesäaikaan terassikierroksilla. Kun otetaan alkoholia, keksitään hyvä idea lähteä porukalla laivalle ja entistäkin velkaa on. Siitä se liian usein lähtee. Terassivippikierre on nuorten kloppien ilmiö.”
Vanhimmat velkaneuvonnan asiakkaat ovat kahdeksankymppisiä.
”Usein ikääntyvien kohdalla velkaantuminen alkaa, kun halutaan auttaa lapsia tai lapsenlapsia hankalassa elämäntilanteessa. Ei osata sanoa ei lapselle, joka pyytää rahaa. Sitten ei pystytäkään maksamaan velkaa pois.”
Ylivelkaantuminen on kierre, joka Sari Pere-Vähämaan mielestä liian usein jatkuu sukupolvelta toiselle.
”Jos vanhemmat ovat velkaantuneita, helposti niin käy myös lapselle. Rahan käyttö opitaan kotoa. Ympäristön paineet vielä pahentavat asiaa.”
Pere-Vähämaan mielestä nykyinen kulutusyhteiskunta suorastaan houkuttelee kuluttamaan yli varojensa. Kun naapurin pojalle ostetaan mopoauto, meillekin täytyy sellainen hankkia.
”Olen niin onnellinen, että kierrättäminen ja tuunaus ovat nyt muodissa. Kaiken ei tarvitse olla uutta. Taloudellista menestystä ei tarvitse osoittaa ulkoisin merkein.”
Velkaneuvoja kannustaa opettamaan rahan käyttöä lapsille jo varhain. Raha ei kasva seinän luukussa, vaan sen eteen täytyy tehdä töitä.
”Jos lapsi haluaa uuden pleikkapelin, sitä varten pitää ensin säästää. Äiti tekee lapselle karhunpalveluksen täyttäessään lapsen kulloisetkin mielihalut heti.”
Pere-Vähämaan omassa perheessä käytössä on viikkoraha, jota on opeteltu säästämään.
”Viikkoraha ei saa olla posketon. On parempi, että se ei riitä heti kaikkeen, vaan lapsi joutuu säästämään.”
Kulutusluottoja markkinoidaan velkaneuvojan mielestä aivan liian räikeästi.
”Ennestään velkaantuneille tulee kotiin valmiiksi täytetty hakemus. Ei tarvitse kuin allekirjoituksen, niin luottorajaa nostetaan.”
Pikavipit pitäisi Pere-Vähämaan mielestä lopettaa kokonaan. ”Etenkin ylivelkatilanteessa talouden paikkaaminen vipeillä pahentaa tilannetta entisestään. Vippien ottamista en voi suositella missään tilanteessa.”
Sari Pere-Vähämaa toivookin, että Suomessa otettaisiin käyttöön positiivinen luottorekisteri. Sen kautta luotonantaja voisi tarkistaa asiakkaan olemassa olevat lainat.
”Eihän se kaikkea ratkaisisi, mutta ylivelkaantuminen vaikeutuisi.”
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
