UUTISTAUSTA Tiede ja politiikka vastakkain gm-kiistassa

Suomen kanta muuntogeenisen maissin viljelyyn yllätti osan kansalaisista.

Suomi kannatti viime viikolla 1507-maissin viljelylupaa Espanjan, Britannian, Ruotsin ja Viron rinnalla yleisten asioiden neuvostossa. 19 EU-jäsenmaata äänesti lupaa vastaan. Myös Euroopan parlamentti on useasti vastustanut sitä. Kansalaismielipide on Euroopassa asiaa vastaan.

Euroopan komission on hyväksyttävä lupa, sillä kumpikaan kanta ei saanut taakseen määräenemmistöä.

Komission päätös voi kuitenkin siirtyä parlamenttivaalien jälkeiseen aikaan.

Europarlamentin vihreät aikoo esittää komissiolle epäluottamuslausetta, jos se hyväksyy 1507-maissin. Vihreän Langan (13.2.) mukaan vihreät myös harkitsee tekevänsä aloitteen komission haastamisesta oikeuteen.

Samaan aikaan EU-jäsenmaille tarjotaan lisää päätösvaltaa gm-kasvien viljelystä.

Viime viikolla puheenjohtajamaa Kreikka antoi viljelyehdotuksesta kahden vuoden tauon jälkeen uuden kompromissiehdotuksen.

Ympäristöneuvostossa 3. maaliskuuta tarkastellaan, ovatko jäsenvaltiot valmiita jatkamaan ehdotuksen käsittelyä.

Jäsenmaat voisivat kieltää gm-kasvien viljelyn alueellaan muiden kuin terveyteen ja ympäristöön liittyvien riskien perusteella. Suomi tukee ehdotusta.

Komissio esitti asiaa jo vuonna 2010, mutta se tökkäsi Ranskan, Saksan ja Britannian vastustukseen. Nopeita tuloksia ei odoteta nytkään.

Suomi on johdonmukaisesti lähtenyt siitä, että päätöksenteko pohjaa olemassa olevaan lainsäädäntöön ja yhteisesti sovittuun tieteelliseen lähestymistapaan.

Euroopan elintarvikevirasto Efsa on antanut 1507-maissista kuusi lausuntoa. Niiden mukaan lajike ei aiheuta vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. ”Kun Efsa ja kansalliset asiantuntijamme toteavat, että tuote on turvallinen käyttää, ei Suomella syytä vastustaa sitä”, sanoo EU-erityisasiantuntija Hannele Timonen valtioneuvoston kansliasta.

”Olemme luottaneet tieteellisiin arvioihin. Ei tästä tulisi yhtään mitään, jos ihan kaikki kyseenalaistettaisiin.”

Suomi on kannattanut 1507-maissin viljelyn sallimista koko 13-vuotisen käsittelyprosessin ajan.

Suuressa valiokunnassa Suomen kannasta äänestettiin 7. helmikuuta. Vesa-Matti Saarakkala (ps.) ehdotti Juho Eerolan (ps.) kannattamana, että Suomi äänestää lupaa vastaan.

Eerolan mukaan geenimuuntelusta ei ole tarvittavaa tietoa, joten sitä ei uskalleta hyväksyä. ”Näemme tämän porttina, että samalla tavalla ujutettaisiin muitakin geenimuunneltuja tuotteita tänne, joita mahdollisesti ei olisi yhtä tarkasti tutkittu”, Eerola sanoi MT:lle.

Kimmo Tiilikainen (kesk.) ehdotti, että Suomi äänestää asiassa tyhjää. Tiilikaisen mukaan huoli liittyy siihen, että gm-kasvien tulo viljelyyn voi tuottaa entistä hankalammin torjuttavia tuholaiskantoja.

”Entä ne viljelijät, jotka ei halua käyttää geenimuunneltuja lajikkeita? On myös heidän toimentulostaan kyse. Jos gm-viljely tuottaa entistä vastustuskykyisempiä tuholaiskantoja, siitä kärsivät erityisesti luomuviljelijät, mutta myös tavanomaiset viljelijät.”

Valiokunnan enemmistö kannatti valtioneuvoston linjaa eli viljelyluvan myöntämistä.

Suuren valiokunnan puheenjohtajan Mia-Petra Kumpula-Natrin (sd.) mukaan linjaa ei ole lähdetty muuttamaan edellisen hallituksen linjasta.

”Suomessa ei kyseistä hyönteistä esiinny, jota vastaan geenimuuntelu turvaa, joten tämä ei ole meille niin oleellinen kysymys.”

Suomen kantaa koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö. Geenitekniikkalainsäädäntö on Suomessa peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) tontilla. Hän ei alkuviikolla kommentoinut asiaa MT:lle.

Tällä hetkellä EU:ssa viljellään vain yhtä muuntogeenistä kasvia. Yhdysvaltalaisyhtiö Monsanton maissia viljellään pääosin Espanjassa. 1507-maissilajiketta viljeltäisiin käytännössä vain Espanjassa. Amflora-peruna hyväksyttiin viljelyyn, mutta EU-tuomioistuin perui sittemmin sen luvan.

Geenimuunneltujen kasvien viljely ja myynti on sallittua EU-markkinoilla, jos lajikkeille on myönnetty hyväksyntä.

Kuitenkin esimerkiksi Puola, Itävalta, Ranska, Saksa, Unkari, Luxemburg, Kreikka ja Bulgaria ovat säätäneet kansallisia kieltoja.

”Jäsenvaltiot painottavat gm-päätöksenteossa eri asioita: toiset enemmän tiedettä, toiset enemmän politiikkaa”, sanoo neuvotteleva virkamies Kirsi Törmäkangas sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Avaa artikkelin PDF