Ilveksille aiempaasuurempi kaatokiintiö
Maa- ja metsätalousministeriö esittää alkavalle metsästysvuodelle 589 ilveksen kaatokiintiötä. Viime metsästyskauden kiintiö oli 440 ja saalis 402 ilvestä.
Suomen ilveskanta on lisääntynyt etenkin läntisessä Suomessa. Poronhoitoalueen ulkopuolelle ministeriö esittää pyyntilupien enimmäismääräksi 549.
Poronhoitoalueella on vain noin viisi prosenttia ilveksistä, mutta sinne esitetään viime vuoden tapaan 40 eläimen kaatokiintiötä porovahinkojen vähentämiseksi. Arvio poronhoitoalueen ilveskannasta on 100–145 yli vuoden vanhaa yksilöä.
Vaikka ilves on EU:n luontodirektiivillä tiukasti suojeltu laji ja Suomessa rauhoitettu, sitä voidaan metsästää Suomen riistakeskuksen poikkeusluvilla.
Kannan säätelyllä ilveskanta pyritään pitämään vakaana. Metsästyksen toivotaan säilyttävän ilvesten ihmisarkuuden.
Ministeriön tavoitteena on minimoida ilvesten aiheuttamat haitat. Ilves käyttää ravinnokseen metsäkauriita, valkohäntäpeuroja ja metsäjäniksiä. Karja- ja lammastaloudelle sekä metsästyskoirille ilvekset aiheuttavat vahinkoja vuosittain.
Porotalous kärsii ilveksistä eniten. Viime vuonna löydettiin 705 ilvesten tappamaa poroa.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi Suomessa elävän nyt vähintään 2 500–2 800 yli vuoden ikäistä ilvestä. Määrä on kaksisataa suurempi kuin viime vuonna.
Poikkeusluvilla ilvesjahtiin pääsee poronhoitoalueella 1. lokakuuta.
Muualla maassa pyynti voi alkaa 1. joulukuuta. Pyyntikausi päättyy helmikuun lopussa.
Naarasilves, jota vuotta nuorempi pentu seuraa, on rauhoitettu. REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
