Edullista hakelämpöä vajaatehollakin
OK-Yhtiöt Oy:n varastoon mahtuu 300 kuutiota haketta, Elias Laitinen (vas.) ja Seppo Kovanen kertovat. Janne Nousiainen Kuva: Viestilehtien arkistoHANKASALMI (MT)
”Kuultiin tästä mahdollisuudesta Tampereella metsäkeskuksen koulutuksessa”, OK-Yhtiöt Oy:n hallituksen jäsen Seppo Kovanen muistelee Hankasalmen aseman lämpökeskushankkeen alkuvaiheita.
OK-Yhtiöt on vajaan 40 koneyrittäjän omistama energiayhtiö, jolla on hoidossa biolämpölaitoksia Keski-Suomessa ja Kainuussa. Keski-Suomeen yhtiö toimittaa vuodessa noin 80 000 irtokuutiota haketta, Kainuuseen saman verran.
Konsultti Asko Ojaniemi sai Hankasalmella aluksi seitsemän kiinteistöä kiinnostumaan hakelämmöstä. Nyt verkostoon on liittynyt kahdeksan isompaa kiinteistöä ja kolme omakotitaloa.
Yhtiö rakennutti kunnalta ostamalleen tontille uuden biovoimalan. Sille kertyi hintaa reilut 300 000 euroa. Elykeskus avusti laitoksen ja puukattilan hankintaa 20 prosentilla.
Laitoksen hoitajaksi palkattiin hankasalmelainen Mikko Matilainen.
Lisäksi yhtiö kaivoi noin neljännesmiljoonalla 2,5 kilometriä lämpöputkea maahan. Siihen ei saatu avustusta.
Hankasalmen aseman biovoimalassa teho riittää, vaikka liittyjiä tulisi lisääkin. Tähän mennessä yhden megawatin kattilasta on otettu tehoa irti enintään 800 kilowattia.
”Hyvällä polttoaineella voi lähteä jopa tuplateho”, OK-Yhtiöiden Keski-Suomen alue-esimies Elias Laitinen arvioi. Myös putkistoon voidaan syöttää lämpöä vähintään kaksinkertainen määrä tähänastiseen verrattuna.
Laitisen ja Kovasen mielestä pitkän päälle ei ole järkeä ajaa voimalaa puolella kaasulla. Uusien liittyjien saamiseksi on aloitettu kampanja.
Ainakin öljyllä lämmittävien luulisi kiinnostuvan tarjouksesta. OK-Yhtiöt velkoo nyt megawattitunnista 52,40 euroa ilman arvonlisäveroa.
Kovasen mukaan hinta on 30–40 prosenttia öljyllä tuotettua megawattituntia halvempi.
OK-Yhtiöt toimittaa hakkeen voimalaan. Laitisen mukaan haketta ei kannattaisi ajaa yli 50 kilometrin päästä, mutta välillä joudutaan ajamaan.
”Hake ei tule aina niin läheltä kuin toivoisimme”, Laitinen sanoo. Hän kaipaa paikallista hakeurakoijaa kumppaniksi.
Hake tehdään tienvarressa nuorten metsien hoidosta lähteneestä kemerapuusta. Haketus on ulkoistettu Kotimaiset Energiat Oy:lle. Hankasalmen aseman laitos ei sovellu hakkuutähteestä tehdyn hakkeen polttoon.
Talvikaudella voimalaan tuodaan kaksi puoliperävaunukuormaa haketta viikossa, kesällä parin viikon välein.
Hakevarasto vetää 300 kuutiota.
Sopimusautoilijat hoitavat hakkeen kuljetukset.
Voimalassa Kovanen ja Laitinen harmittelevat Suomen valtion lyhytjänteistä ja tempoilevaa energiapolitiikkaa. Välillä bioenergiaa on tuettu, välillä ei.
”Kotimaiselle energialle tulee turpiin koko ajan”, Kovanen sanoo. Turpeen verotuksen kiristäminen, metsähaketuen kaavailtu alentaminen ja uusien turvesoiden toivottoman hidas luvitus avaavat tietä ulkomaiselle kivihiilelle.
Öljyn hinta ei ole pariin vuoteen merkittävästi noussut, bioenergian tuet ovat alentuneet. Kotimaisten polttoaineiden kilpailukyky ei ole ainakaan parantunut.
Keuruun ja Petäjäveden suunnasta Hankasalmelle tulleet bioenergiamiehet ihmettelivät, kun Jyväskylän Energian Rauhalahden voimalaankin purettiin junanvaunuista ulkomailta tuotua kivihiiltä.
Laitisen mielestä puuta riittäisi poltettavaksi Suomessa, ja se saadaan liikkeelle. Kaikki on kiinni laitosten halusta ja kannattavuudesta polttaa puuta.
Tällä hetkellä OK-Yhtiöt ei suunnittele Keski-Suomeen uusia biovoimaloita.
”Toki olemme kiinnostuneita, jos sopiva tilaisuus osuu kohdalle”, Kovanen sanoo.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
