EK vaatii hallitukselta 15 prosentin yritysveroa
Elinkeinoelämänkeskusliitto lupaa talouspaketillaan ainakin 100 000 uutta työpaikkaa. markku vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoElinkeinoelämän keskusliitto EK vaatii hallitukselta 15 prosentin yhteisöveroa. Yrityksen maksavat sitä nyt 24,5 prosenttia.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies nimeää ykköskeinoksi yhteisöveron tuntuvan alentamisen. Pienten askelten politiikalla ei taloutta ja työllisyyttä nosteta.
”Tarvitaan iso muutos.”
Hallitus kokoontuu kautensa puolivälin riiheen helmikuun lopussa. Keskuskauppakamari ehdotti viime viikolla 15 prosentin yhteisöveroa.
Muiden verojen korotuksilla ei EK:n mielestä voida paikata yhteisöveron rahoitusaukkoa. Hyödyt hukattaisiin. Pitää löytyä muita keinoja.
Arvonlisäveron tai pääomaveron korotusta EK ei hyväksy. Se torppaa windfall-veron, jota kaavaillaan ydinlaitoksille ja vesivoimaloille.
Elinkeinoelämä vaatii kotitalousvähennykseen tehtyjä leikkauksia takaisin. Yritykset tarvitsevat ohjelman kasvuvaiheen rahoitukseen.
Rikkidirektiivistä EK vaatii täyttä kustannusten kompensaatiota yrityksille.
Julkisen sektorin toimintaa pitää tehostaa ja rajoittaa menojen kasvua. Kilpailukykyä ei saa syödä virheisiin.
EK lähettää terveiset työmarkkinoiden vastapuolille. Äärimmäistä palkkamalttia ja työehtojen joustoa tarvitaan. Työllisyys on ykköstavoite.
Talouspaketillaan EK lupaa ainakin 100 000 uutta työpaikkaa.
Menoleikkausten ja veronkorotusten sijaan olisi tähdellisempää parantaa talouskasvun edellytyksiä, SAK:n pääekonomisti Olli Koski sanoo.
SAK ehdottaa liikenneväylien perusylläpitoon 100 miljoonan euron tasokorotusta ja tärkeimpiin liikennehankkeisiin lisäksi 100 miljoonaa euroa lähivuosille.
”Pidemmän aikavälin tavoitteeksi väylien ylläpidossa on asetettava pohjoismainen taso eli noin prosentti bruttokansantuotteesta”, sanoo Koski.
Korkotukilainoitettujen asuntojen vuokra-aikaa tulisi lyhentää 40 vuodesta 20 vuoteen. Valtion Kruunuasunnoille tulisi sallia asuntorakentaminen.
Oppisopimuskoulutukseen tulisi ohjata lisää rahaa ja koulutusmäärärahojen leikkauksia tulisi lieventää.
Verotusta voitaisiin lisätä ”vajaaverotetuissa” kohteissa, joita ovat kiinteistöverotus, listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus, ylimmät pääoma- ja ansiotulot sekä perintöverotus.
JUHANI VIITALA
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
