”Terveydenhuollon nykyjärjestelmä suosii hyvätuloisia”
Eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus lisääntyvät kovaa vauhtia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Epäsuhtaa on erityisesti lääkäripalvelujen saatavuudessa, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Marina Erhola. Sote-uudistusta ei pidä käyttää kuntauudistuksen vipuna.
Kuva: Jarkko SirkiäNykyinen järjestelmä suosii hyvätuloisia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Marina Erhola sanoo.
Ongelmaa pahentavat lääkäripula, kuntien talousvaikeudet ja väestön ikääntyminen. Samanaikaisesti markkinavoimat muuttavat järjestelmää.
Pääasiassa yksityisten yritysten tarjoamasta työterveyshuollossa on vuosien myötä kehittynyt kansanterveysjärjestelmälle rinnakkainen palvelu ilman, että sitä on ohjattu poliittisesti ohjausta.
Suomessa on Erholan mukaan selkeää näyttöä eriarvoistumisesta.
”Alamme olla jo samaa luokkaa kuin Viro tai Yhdysvallat. Markkinaehtoisissa palveluissa bisneslogiikka on sellainen, että palveluja pyritään tuottamaan pääosin maksukykyisille asiakkaille.”
Työterveyshuollossa
lääkärille heti
Suomessa on 2,2 miljoonaa työllistä ihmistä, joista 1,8 miljoonaa voi käydä lääkärissä työterveyshuollossa, joka on usein yksityinen lääkäriasema. Lääkärille pääsee joko samana tai viimeistään seuraavana päivänä.
”Jos me työssä käyvät joutuisimme jonottamaan terveyskeskuksen lääkärille pääsyä viikkoja, asia olisi ratkaistu jo aikoja sitten. Nyt se jää liian kaukaiseksi ongelmaksi monelle päättäjälle”, Erhola toteaa.
Eriarvoisuutta on myös työterveyshuollon sisällä, sillä esimerkiksi pienyrittäjille, kuten viljelijöille, palveluja on huonommin.
Pelkona vesitetty
kompromissi
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun aikana Erholasta on tuntunut siltä, että asiantuntijat laitetaan tekemään päätös, jonka pitäisi olla poliittinen.
”Pyöritetään asiantuntijoita kunnes he taipuvat sanomaan sellaista, mitä heiltä halutaan. Se oli syy, miksi me jätimme eriävän mielipiteen tammikuussa. Esitys ei vastannut asiantuntijoiden näkemystä”, hän kertoo.
”Suurin pelko on, että tehdään poliittinen kompromissien kompromissi, joka johtaa vain puolivillaiseen uudistukseen. Silloin olisi parempi, ettei tehdä mitään.”
Erhola katsoo, ettei sotea pidä käyttää kuntauudistuksen vipuna.
Erholan mielestä maakuntien kokoiset väestöpohjat takaisivat pääosin riittävän suuret hartiat palvelujen järjestäjille.
”Asiantuntijat eivät kuitenkaan ole halunneet puhua maakuntamallista, koska asiat politisoituvat herkästi”, hän sanoo.
”Useimmilla alueilla kaikkein nopein tapa uudistukseen olisi rakentaa se keskussairaalan ympärille. Sairaanhoitopiirien järjestettäväksi siirrettäisiin sosiaali- ja perusterveydenhuollon tehtäviä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
