Budjettiriihi ei tuonut lohtua viljelijöille
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) ajama hoitajatavoite ei edennyt budjettiriihessä SDP:n toivomalla tavalla. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoMaatalouden määrärahoja leikataan ensi vuonna viimekeväisen kehyspäätöksen mukaisesti.
Nettomääräisesti maatalousrahat putoavat 18,9 miljoonalla eurolla.
Kansallisista tuista leikataan 33 miljoonaa euroa.
Kaikista hallinnonalan säästöistä 56 miljoonaa euroa kohdistuu maatalouteen.
Hallitus pääsi torstaina sopuun ensi vuoden talousarvioesityksen peruslinjoista.
Maataloustukien ohella menoja leikataan esimerkiksi lomituksesta. Myös myel-vakuutusmaksut kiristyvät ensi vuonna keskimäärin 500–1 000 euroa viljelijää kohden.
Budjettiriihessä maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan ei tehty muutoksia, kommentoi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) puinnin jälkeen Säätytalolla.
Ministeri huomautti, että iso osa kehysriihessä sovituista säästöistä toteutuu vasta vaalikauden loppupuoliskolla.
Säästöpäätökset ovat tuntuvia, ja maataloustukien leikkaukset rokottavat viljelijöiden tulotasoa.
Koskinen toivookin, että tuottajahinnat nousevat myös Suomessa muun maailman tavoin.
”Eri asia on, kuinka paljon hintojen nousulla viljelijät saavat kompensaatiota tukimenetyksiin nähden.”
Hallitus sopi myös paljon porua aiheuttaneen vanhuspalvelulain peruslinjasta sekä sen toteuttamiseen varattavista määrärahoista.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) olivat tyytyväisiä neuvottelutulokseen.
SDP ei kuitenkaan saanut läpi ajamaansa tavoitetta, jonka mukaan vanhustenhuollon hoitajataso pitäisi kirjata selvästi valmisteltavaan lakiin.
Kokoomus ei antanut asiassa periksi.
Uutta on, että vanhusten laitoshoitoon varattua määrärahaa, 23:a miljoonaa euroa, kasvatetaan vielä 10 miljoonalla eurolla. Myös omaishoidon tukeen varataan 10 miljoonaa euroa ensi vuodesta alkaen.
Hallitus edellyttää nyt, että kunnat nostavat ympärivuorokautisen vanhustenhuollon laadun sosiaali- ja terveysministeriön laatimien laatusuositusten tasolle. Laitos- ja kotihoidon laatukriteerit vahvistetaan ensi heinäkuuhun mennessä.
Käytännössä laitoshoidossa on kriteerien mukaisesti oltava yksi hoitajaa kahta vanhusta kohden.
Mikäli hoitotasoa ei ole saavutettu vuoden 2014 loppuun mennessä, hallitus harkitsee erikseen asetuksen antamista. Se velvoittaisi kuntia toimimaan laatusuositusten mukaisesti. Asetus tulee vuonna 2015, jos yksikin laitos alittaa suosituksen.
”Annamme vahvan ukaasin kunnille ja hoitolaitoksille hoitaa asia kuntoon”, totesi Katainen tiedotustilaisuudessa.
Hallitus varautuu EU:n rikkidirektiiviin muun muassa tukemalla rikkipesureiden asentamista laivoihin. Pesureita käytetään alusten pakokaasujen puhdistamiseen.
Rahaa avustuksiin tulee yhteensä 30 miljoonaa euroa, joista 10 miljoonaa ensi vuodelle.
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) sanoi, että ratkaisu luo uusia työpaikkoja Suomeen ympäristöteknologia-alalle.
Hallitus varautuu rikkidirektiiviin myös laatimalla suunnitelman infrastruktuurista, joka tarvittaisiin nesteytetyn maakaasun käyttöönottamiseksi Suomessa.
Nuorten yhteiskuntatakuu astuu voimaan vuonna 2013. Kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille valmistuneille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka.
Takuu toteutuu viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa.
Valtiolle päätös maksaa runsaat 60 miljoonaa euroa.
Myös nuorten oppisopimuskoulutukseen varataan lisää rahaa.
Hallitus aikoo käynnistää kokeilun, jolla edistetään etenkin pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria oppisopimuskoulutukseen.
Rahaa työpajatoimintaan varataan yhteensä 27 miljoonaa euroa.
Valtion velkaantuminen ei laannu vuoden 2013 aikana. Velkapotti kasvaa noin 96 miljardiin euroon. Summa on noin 47 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Ensi vuonna valtio velka kasvaa noin 7 miljardilla eurolla.
Valtion velkojen korkomenot ovat noin 1,9 miljardia euroa.
Vuoden 2013 talousarvioesitys julkistetaan 17. syyskuuta.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
