PAIKANNIMI KERTOO Mennään hiiteen
Kun jotakuta kehotetaan epäkohteliaasti painumaan hiiteen, minne hänen olisi mentävä? Ehkä jonkinlaiseen kivilouhikkoon.
Kauan sitten, pronssi- ja rautakaudella, hiidet olivat vainajille erotettuja kalmisto- ja uhripaikkoja. Tapana oli polttaa vainajat ja peittää heidät kivillä.
Hautapaikoista kehkeytyi aikojen saatossa valtaisia kiviraunioita. Meikäläisistä röykkiöistä suurin, Kuninkaanhauta Kiukaisissa, on yli 30 metriä leveä ja nelisen metriä korkea.
Monet vanhoista hiisipaikoista ovat ympäristöstä erottuvia maastonkohtia veden äärellä. Esimerkiksi Uudellamaalla sijaitsevan Hiidenveden rannalla sijaitsevan Hiiren- eli Hiidenmäen arvellaan olleen entisaikojen kulttipaikka, jossa on otettu yhteyttä esi-isiin.
Kristinuskon myötä hiisi muuttui paholaiseksi tai jättiläiseksi ja se häädettiin kallioluoliin. Hautaraunioista tuli hiidenkiukaita, ja jääkauden kallioihin muovaamista onteloista hiidenkirnuja.
Louhikoista hiisi sitten viskeli kiviä kohti uuden uskonnon pyhättöjä.
Sääksmäen Rapolanvuorelta jättiläisen kerrotaan paiskoneen kiviä kohti pitäjään rakennettavaa kirkkoa. Kivet putoilivat pitkin Vanajanselkää.
Hiidenkivistä tunnetuin lienee kivi, jolle Kiven romaanin seitsemän veljestä kiipesivät Viertolan vihaisen härkälauman tieltä.
TOPI LINJAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
