Hakeyrittäjä julisti vaihtotasetalkoita euroehdokkaille
Miljardi euroa tuontienergiaa voitaisiin korvata metsäenergialla nykyistä kalustoa hyödyntäen, sanoo Hakevuori Oy:n toimitusjohtaja Reijo Wuorio. Neljän puolueen eurovaaliehdokkaat ovat samaa mieltä tavoitteesta, mutta suosikkikeinoissa on eroja.PADASJOKI (MT) ”Suomeen tuodaan vuodessa 13 miljardilla eurolla energiaa. Miljardi siitä olisi helppo jättää kotimaahan”, julistaa Hakevuori Oy:n toimitusjohtaja Reijo Wuorio Askolasta.
Viesti on suunnattu neljän puolueen eurovaaliehdokkaalle, jotka on kutsuttu paneelikeskusteluun metsäenergiapäivään haketusnäytöksien lomaan Padasjoelle.
”Maalattua rautaa on turha tukea. Kun saatte hiilelle ja öljylle jarrua, me hoidamme loput. Koneita ja hakkureita on, kenttä on valmiina.”
Yleisö taputtaa. Petri Sarvamaa (kok.), Riitta Myller (sd.), Pirkko Mattila (ps.) ja Anneli Jäätteenmäki (kesk.) ovat samaa mieltä hyvän ilmasto- ja energiapolitiikan suunnasta. Erot ehdokkaiden välillä löytyvät suosikkikeinoista.
Jäätteenmäki korostaa Suomen omia veroratkaisuja, Sarvamaa lyttää markkinoita vääristävän sääntelyn, Myller kiittelee hallituksen 600 miljoonan euron työllisyys- ja kasvupakettia. Mattila korostaa vakaan, hallituskaudet ylittävän energiapolitiikan tärkeyttä.
Pienten lämpöyrittäjien näkökulmasta kotimaisen energian kasvun pullonkaulana on uusien laitosten rahoitus, kertoo kahden lämpölaitoksen osakas Petri Täyrönen Kuhmalahdelta. Korot olisivat alhaiset, mutta pankit ovat nihkeitä myöntämään lainaa.
Lämpöyrittämisessä alkuinvestoinnit ovat raskaita, sillä ensimmäisen talven puut pitää ostaa ja kuivattaa vuoden ajan, ennen kuin ensimmäistäkään lämpölaskua voidaan lähettää.
”Puuhun sitoutuu hirveästi rahaa.”
Kivihiiltä pienlaitoksissa ei liiku, mutta maalämpö on kova kilpailija taajamien kerrostaloissa, kertoo Ilkka Huhtala Akaasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
