Jätehuollon vastuutonta sosialisointia

Jäteyhtiöiden tavoitteet sosialisoida jätekuljetukset härkäpäisesti, on heidän oman edun tavoittelua kuntalaisten harmiksi ja jätteiden hyödyntämisen ehkäisemiseksi.

Viittaan Maaseudun Tulevaisuudessa 11.7. olleeseen kirjoitukseen, jossa viitataan Jätelaitosyhdistyksen selvitykseen Jätteenkuljetusten hinnoista. Hintavertailut tulisi tehdä kokonaisvaltaisesti, missä olisi myös kunnallisten jäteyhtiöiden perimät hinnat.

Monet gallupit, (vastaajia noin 20 000) osoittavat yli 90 prosenttisesti, että kuntalaiset haluavat itse päättää, kuka heidän jätteensä kuljettaa. Vastaajien mielestä myös palvelun laatu on tärkeämpää kuin hinta. Kaikki alan kuljetusyrittäjät 99,99 prosenttisesti kannattavat sopimusperusteista mallia.

Työntekijät vaativat, että kunnat päättäisivät aina sopimusperusteisen mallin puolesta. Ainoastaan se takaa vakituiset työsuhteet ja turvatun työympäristön. 1.5.2012 voimaan tulleessa laissa sopimusperusteinen malli on nimetty ”kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus”.

Kuntaliiton kyselyssä, kysyttiin palveluiden tuottamisvaihtoehtojen vertailua, vastaukset olivat seuraavanlaisia:

1. Kuntalaiset arvostavat kuntapalveluissa, läheisyyttä, joustavuutta, laatua ja monipuolisuutta.

2. Kuntalaiset haluavat vaikuttaa palveluihin ja pitävät tärkeänä vapautta eri palvelutuottajien välillä.

3. Valinnanvapauden tärkeyttä korostetaan nyt enemmän kuin vuonna 2004.

4. Lähipalveluja pidetään erittäin tärkeänä, ja se korostuu erityisesti pienissä kunnissa ja haja-asutusalueilla asuvien keskuudessa.

Kaikki nämä puoltavat vahvasti sopimusperusteista jätteenkuljetusta.

Kunnalliset jätelaitokset esittävät siirtymistä ”kilpailutettuun” malliin. Ikään kuin alettaisiin toimia markkinaehtoisesti.

Tosiasiassa siirrytään sosialisoituun malliin. Esittäessään tätä, jäteyhtiö jättää kertomatta kansalaisille, luottamushenkilöille ja myös virkamiehille, mitä tämä sosialisointi tulee maksamaan jäteyhtiölle, ja mitkä sen vuosittaiset kustannukset ovat ja millä kustannukset rahoitetaan. Annetaan ymmärtää ikään kuin toimenpide olisi maksuton.

Tosiasiassa jäteyhtiö ottaa kannettavakseen turhia investointeja ja kustannuksia satojen tuhansien eurojen verran vuodessa. Tämä näkyy nousevina jätteenkäsittelykustannuksina, joitten kattamiseksi jäteyhtiö on eräänlainen verojen kantaja.

Jotta kustannuksia voitaisiin alentaa, kuljetusyritysten tulisi voida kilpailuttaa jätteiden vastaanottajat, siinä kunnallisilla jäteyhtiöillä on monopoli, se pitäisi kyllä heille riittää, eikä niiden tulisi laajentaa monopoliaan kuljetuksiin.

Seuraavat järjestöt ja liitot kannattavat ensisijaisesti sopimusperusteista kuljetusjärjestelmää: EK, EVA, SY, YYL, ALT, AKT, MTK, SLC, SITRA, Keskuskauppakamari, Nuorkauppakamari, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto, Perheyritysten Liitto /Matti Vanhanen.

Poliittiset puolueet, ovat ensisijaisesti sopimusperusteisen mallin puolesta. Jopa vasemmistoliitto ilmaisee huolensa niihin vaikeuksiin, joita seuraa siirryttäessä kunnan järjestämään malliin. Keskusta on vahvimmin ottanut kantaa sopimusperusteisen mallin puolesta.

Sosialisoidessaan jätteenkuljetukset, kunta ottaa, valtuuston siunauksella, omakseen kaikki jätekuljetusyritysten yksityisasiakkaat, luovuttaa ne yhteiselle jätelaitokselle, joka sosialisoi ne ja huutokauppaa kuljetukset muutaman vuoden välein.

Joissakin kunnissa tämä sosialisointi on johtanut siihen, että kunta kieltää omia kuntalaisia ostamasta palveluja oman kunnan yrittäjältä. Samalla kunta kieltää oman kunnan yrittäjää tarjoamasta palveluja oman kunnan asukkaille.

Voi vain kysyä, elämmekö me vapaan markkinatalouden ja vapaan yrittämisen maassa.

Kauko Kivilehto

Avection Ky

Ympäristöalan konsultti

Kokkola

Avaa artikkelin PDF