Valituskierre uhkaa lopettaa laakasiilojen käytön
Vesa Erosen tilalla Liperissä kasvatetaan lihanautoja. Taustalla olevat laakasiilot pitäisi tyhjentää ja niiden käyttö lopettaa 30 000 euron uhkasakon lankeamisen estämiseksi. Mikko Makkonen Kuva: Viestilehtien arkistoLIPERI (MT)
Havukkaniemessä Liperissä seosrehuvaunu sekoittaa sonneille apetta.
”Näitten laakasiilojen käyttö pitäisi lopettaa ja 3,5 miljoonaa kiloa säilörehua hävittää vuoden vaihteeseen mennessä”, maatalousyrittäjä Vesa Eronen kertoo.
Eronen on investoinut ajosilpppuriketjuun ja laakasiiloihin yhteensä 500 000 euroa.
Erosen maatilalla harjoitetaan vuoden 2007 ympäristöluvan mukaista toimintaa. Siinä säilörehua todetaan säilöttävän pyöröpaaleissa.
Ongelmia tuli, kun Eronen haki lupaa toiminnan laajentamiselle, josta vieressä olevat vapaa-ajan asuntojen käyttäjät valittivat.
”Vähän ennen kuin hain ympäristöluvan laajennukselle, tein investointipäätöksen laakasiiloista ja sain siihen tarvittavat luvat vuonna 2010. Siilot rakennettiin kevättalvesta 2011. Tämän kokoisessa yksikössä paalirehu on väliaikainen ratkaisu”, Eronen sanoo.
Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely) katsoo korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti kaatuneen ympäristöluvan ulottuneen myös nykyisen toiminnan käytössä oleviin laakasiiloihin.
”En ymmärrä, miten nyt yritetään takautuvasti ulottaa kaatunutta ympäristölupaa nykyiseen toimintaan”, Eronen sanoo.
Elykeskus on asettanut 30 000 euron uhkasakon, ellei siilojen käyttöä lopeteta.
Siiloille on kuitenkin saatu elykeskuksesta myönteinen päätös investointitukiin rakennusvaiheessa. Myös kunta myönsi siilojen rakentamiseen tarvittavat toimenpideluvat.
Elystä ei osattu Erosen mukaan kertoa, mihin rehu pitäisi hävittää.
”Kysyin asiaa kolme kertaa elykeskuksen lakimieheltä. Vastaukseksi sain lähinnä ’valita oikeuteen’, eikä toteutettavissa olevia mahdollisuuksia esitetty.”
Samalla paikalla rehun saisi Erosen mukaan säilöä paaleihin.
Viranomaisten ristiriitaisia lausuntoja kuvaa myös se, että aluehallintoviraston (avi) vuoden 2010 lopussa tilalla tekemässä tarkastuksessa todetaan, että ”parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa hakemuksessa esitetyn lisäksi on säilörehun tekeminen esikuivattuna laakasiiloihin”.
”Avi on myös vuosina 2013 ja 2014 ratkaisuissaan todennut, että toiminnan muutos ei ole oleellinen”, Eronen sanoo.
Eronen on osallisena useammassa oikeudenkäynnissä.
Aluehallintovirasto on vuonna 2013 jälleen myöntänyt ympäristöluvan toiminnan laajentamiselle. Sekin kumottiin Vaasan hallinto-oikeudessa, kun raja-naapureina olevat mökkiläiset valittivat siitä.
Mökkiläiset muun muassa vaativat, että työskentely kiinteistöllä kielletään kesä–elokuussa kello 22 ja 7 välisenä aikana.
Samalla hallinto-oikeus piti voimassa elyn määräyksen siilojen käytön lopettamisesta.
Eronen on tehnyt molemmista päätöksistä valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
”Muutoksenhakijoiden mielestä tontilta aiheutuu pöly-, melu- ja hajuhaittoja nykyisellä rehun varastoinnilla”, Eronen sanoo.
Tilan pihat on asfaltoitu.
Eronen on lisäksi teettänyt melumittaukset, joissa sallitut rajat alitettiin.
Tilalle on myös rakennettu voimassa olevan ympäristöluvan puitteissa uusi vasikkakasvattamo vuonna 2013.
”Kun laskettiin eläinyksiköt tarkkaan, ne riittivät”, Eronen kertoo.
Eronen kiittelee aluehallintovirastoa ja elykeskuksen maatalouspuolta.
”Heidän kanssaan asiat kyllä sujuvat, päätökset tulevat nopeasti ja maataloutta ymmärretään.”
Elykeskuksen ympäristöpuolella sekä oikeuslaitoksella Eronen pitää asiantuntemusta riittämättömänä ja käsittelyaikoja liian pitkinä.
”Tästä on aiheutunut minulle 150 000–200 000 euron tappiot tulonmenetyksinä, kun ei ole päässyt investoimaan, sekä oikeuskuluina”, Eronen laskee.
Valitusprosessien kokonaishintaa on hankala arvioida.
”Hallinto-oikeuden kulut ovat myös valtiolle merkittävät”, Eronen sanoo.
”Tämä on ääriesimerkki siitä, miten ympäristölupaprosessi voi mennä pieleen.”
Erosella on myös lainvoimainen ympäristölupa, jossa toimintaa saa laajentaa puolentoista kilometrin päähän tilakeskuksesta.
Investointipäätös tehdään isännän mukaan talven aikana.
”Vakituisten asukkaiden kanssa ei ole ollut mitään ongelmia, vaan toimitaan hyvässä yhteisymmärryksessä”, Eronen sanoo.
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
