Rankapuunipuista toivotaan luonnonmukaista biopuhdistamoa Hiitolanjoelle – veden suodatuksen lisäksi uppopuut ovat oiva kasvualusta vesihyönteisille

Yhdessä rankanipussa on noin 15 rankaa, näyttää Kari-Matti Vuori. Havupuut soveltuvat uppopuuennallistamisessa käytettäviin nippuihin parhaiten, mutta myös sekapuunippuja voidaan käyttää. Kuva: Saara Lavi

Virtaavasta vedestä pohjaeläinnäyte otetaan potkuhaavilla. Haavi painetaan tukevasti pohjaa vasten haavin suu ylävirtaan. Pohjaa pöyhitään jalalla haavin suun edestä, nostetaan haavi ja käännetään nurin. Kuva: Saara Lavi

Kun vesiuomia on menneinä vuosikymmeninä perattu vesivoiman tai puunuiton vuoksi, on samalla hävitetty tarttumapintoja, joita vesihyönteiset, levät, bakteerit ja sienet tarvitsevat.

Kun tarttumapintaa, kuten vaikkapa puuainesta tai kiviä löytyy, kehittyy biofilmiä. Se on limakerroksen ympäröimä mikrobiyhteisö, johon kuuluu bakteereita, leviä, alkueläimiä ja sieniä. Biofilmin tärkeys ja hienous piilee siinä, että se suodattaa epäpuhtauksia.

Hiitolanjokeen Rautjärvelle on kahteen eri paikkaan kiinnitetty rankapuunippuja siinä toivossa, että näiden nippujen pinnalle muodostuisi biofilmiä ja sitä hyödyntävä eliöstö suodattaisi vedestä ravinteita, humusta ja metalleja.

Tavoitteena on, että näistä nipuista muodostuisi luonnonmukainen puupuhdistamo, kertoo Saimaarium Oy:n toimitusjohtaja Kari-Matti Vuori. Saimaarium on Lappeenrannassa sijaitseva luonto- ja tiedekeskus.

Rankaniput ovat oiva kasvualusta vesihyönteisille ja tarjoavat suojaa erilaisille eliöille. Monimuotoinen vedenalainen elin­ympäristö elvyttää myös kala- ja rapukantoja, kuvailee Vuori.

Vuori esitteli puupuhdistamomenetelmää toukokuun lopulla ja otti potkuhaavilla näytteitä nippujen läheisyydestä. Pohjaeläimistöä ja vesihyönteisten, kuten esimerkiksi koskikorennon ja vaaksiaisen toukkia, löytyi jo hyvin.

Vuori muistuttaa, että rankanippuja saa asentaa veteen vain vesialueen omistajan luvalla, eivätkä niput saa haitata vesialueen muuta käyttöä. Niput joko sidotaan rantaan, missä niiden on tarkoitus painua pohjaan, tai ne kiinnitetään paikoilleen pohjaan juntattuihin paaluihin.

”Yhdessä nipussa on noin 15 kuusenrankaa ja ne on sidottu kuituköydellä yhteen. Näitä rankanippuja on yhteensä 20 kahdessa eri paikassa Hiitolanjoella. Toinen asennuskohde on Simpeleen jätevedenpuhdistamon purkupuron edustalla ja toinen Uudensillankosken lähettyvillä.”

Käytännössä on havaittu, että nippuja pitäisi olla vähintään kymmenen, jotta muodostuisi riittävän suuri yhtenäinen puhdistamoalue. Rankamateriaaliksi kelpaa mikä tahansa puulaji, mutta erityisen hyvin nippuihin soveltuvat karkean pintarakenteensa ansiosta kuusi ja mänty.

”Menetelmä on myös pitkäikäinen, sillä veden alla ei elä lahottajasieniä, vaan puuaines säilyy hapettomissa oloissa lähes hajoamatta hiilivarastona jopa tuhansien vuosien ajan”, sanoo Vuori.

Puupuhdistamon vaikutuksia veden laatuun ja pohjaeläimistön ekologiseen tilaan seurataan vesinäytteillä. Ennen rankojen upotusta otettiin yhdet näytteet ja seurantanäytteitä otetaan lisää kaksivuotisen hankkeen aikana. Puhdistamo on osa Suomen, EU:n ja Venäjän yhteishanketta Laatokalta Saimaalle.