Matti Vanhanen leikkii ajatuksella Pohjoismaiden liittovaltiosta
TAMPERE (MT)
Pohjoismainen yhteistyö on jäänyt liiaksi EU-politiikan jalkoihin, Perheyritysten liiton puheenjohtaja, entinen pääministeri Matti Vanhanen sanoo.
Eritoten tämä kehityskulku on korostunut eurokriisin hoidossa.
”Pohjoismaat on luontevin viiteryhmä. Yhteiskuntamme ovat hyvin samankaltaisia.”
Vanhanen jopa leikittelee ajatuksella, että tulevaisuudessa perustettaisiin pohjoismainen liittovaltio.
”Silloin meillä olisi kaikki! Sijaintimme olisi ihanteellinen. Käytössämme olisivat huikeat luonnonvarat ja mahtava koulutusjärjestelmä. Pohjoismaat olisi G10-maa”, Vanhanen maalailee.
Tärkeintä entisen pääministerin mielestä kuitenkin on, että Pohjoismaat jakavat saman arvoperustan.
”Pohjoismaisia arvoja todella tarvittaisiin päättävissä pöydissä. Olemme maailman menestyneimpiä ja vakaimpia yhteiskuntia, ja meillä on myös globaali vastuumme kannettavana.”
Vanhanen vieraili perjantaina Tampereella Pohjoismaiden keskustanuorten (NCF) seminaarissa.
Vanhanen puolusti puheenvuorossaan Euroopan unionia.
”Taloudellisesti vaikeina aikoina kansalaismielipide EU:sta on kielteinen. En silti usko, että EU:n aika on ohi.”
EU:n sisäinen eripura heikentää eurooppalaisten kansainvälistä vaikutusvaltaa.
”Tarvitsemme vahvempaa ja yhtenäisempää EU:ta, jotta myös pienten jäsenmaiden ääni kuuluu globaaleilla areenoilla. Saksa ja Ranska saavat kyllä äänensä kuuluviin, mutta pienet maat tarvitsevat suuremman äänitorven. On realismia, että tiemme isoihin pöytiin kulkee vain EU:n kautta.”
EU:lla on tällä hetkellä edustus johtavien teollisuusmaiden G8-kokouksissa.
”Mutta jollei EU syvennä integraatiotaan, jäämme ajan saatossa päättävistä pöydistä ulos. Olen pohtinut paljon, mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun Kiina ja Yhdysvallat löytävät toisensa. Syntyykö silloin G2?”
Vanhanen korostaa yrittäjyyden merkitystä Pohjoismaiden menestyksen perustana.
”Pohjoismainen ongelma on, että moni paikallinen, keskisuureksi kasvanut yhtiö myydään ulkomaille.”
Vanhasen mielestä on eri asia johtaa yritystä omistajana kuin sijoittajana.
”Mitä kasvollisempaa omistajuus on, sitä enemmän yritys sitoutuu alueensa kehittämiseen. Erityisesti maaseudulla on paljon perheyrityksiä, joissa tämä puoli toteutuu hienosti. Sydän sykkii alueelle. Silloin ei juosta pikavoittojen perässä. Perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta”, Vanhanen sanoo.
Vanhanen myös kritisoi, ettei Suomessa kannusteta riittävästi yrittäjyyteen.
”Minun sukupolveni kasvatettiin siihen ajatukseen, että työskentelemme muille. Se oli demariaikaa, jolloin valtion byrokratia jylläsi. Se aika on ohi, ja yrittäjyyden pitää kukoistaa.”
Vaikka Pohjoismaiset valtiot yhdistetään poliittisesti yleensä sosiaalidemokratiaan, on kussakin maassa vaikuttanut myös vahva poliittinen keskusta.
Vastatessaan yleisön kysymykseen keskiryhmistä ja siitä, että samoissa puolueissa on sekä liberalismia että konservatiivisuutta, Vanhanen analysoi kokemuksiaan.
”Edustaessani Suomea Pohjoismaiden ministerineuvostossa oli viidestä pohjoismaisesta valtionpäämiehestä neljä keskiryhmässä. Vain ruotsalaiskollega oli demari, mutta kutsuimme hänetkin mukaan neuvonpitoihimme”, Vanhanen naurahtaa.
”Vastuullinen vapaus, paikallisuus, desentralismi sekä sosiaaliradikalismi ovat leimanneet pohjoismaisten keskustapuolueiden politiikkaa. Pääidea on hyvin samankaltainen”, Vanhanen taustoitti.
Vanhasen mukaan keskustalaisuuden juuret eivät ole konservatismissa.
”Puolueet ovat yhdistelmä liberaaliutta sekä perinteisyyttä. Jälkimmäinen juontuu maaseutujen kyläyhteisöistä, joissa perinteiset arvot ovat tärkeitä.”
”Historiallisesti jokainen pohjoismainen keskustapuolue on ollut sosiaaliradikaali ja vienyt läpi suuria yhteiskunnallisia reformeja. Se sulkee konservatismin pois”, Vanhanen näkee.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
