Citymarttailun vetovoima kasvaa
Toiminnanjohtaja Anne Lempinen on koulutukseltaan kotitalousopettaja. Opetuskeittiössä kurssilaiset tekevät itse, mutta ohjausta saa kädestä pitäen. JAANA KANKAANPÄÄ Kuva: Viestilehtien arkistoUudenmaan martat on jäsenmäärältään maan suurin marttapiiri. Se ei ole yllättävää, kun joka neljäs suomalainen asuu tällä alueella.
Toiminnanjohtaja Anne Lempisen mielestä hiukan yllättävää on, kuinka vahvasti jäsenkunta keskittyy pääkaupunkiseudulle.
”Melkein 80 prosenttia meidän jäsenistämme toimii pääkaupunkiseudulla, jossa on tarjolla paljon kilpaileviakin harrastuksia.”
Suosion syitä on monia. ”Ihmiset haluavat oppia tekemään ruokaa. Luulen, että hevosenlihakohu vain lisää kiinnostusta käyttää juuri niitä raaka-aineita, joista tiedetään, mitä ne ovat.”
Suosituimmat ruokakurssit täyttyvät äkkiä. Moni haluaa oppia myös suunnistamaan markettien hyllyviidakoissa.
Marttailu ei pyöri vain ruuan ja arjen hallinnan ympärillä.
”Ihmiset haluavat tehdä hyvää ja toimia yhdessä”, Lempinen sanoo.
Harrastus yhdistää hyvin eri-ikäisiä ihmisiä.
”Nuori voi kysyä vanhemmilta vinkkejä vaikka lastenhoitoon. Joskus voi lastenhoitoon saada apuakin, kun tullaan tutuiksi.”
”Silloin kun perhe muuttaa pääkaupunkiseudulle, on aika helppo kotiutua, kun menee mukaan paikalliseen marttayhdistykseen.”
Pelkästään Helsingissä toimii nelisenkymmentä marttayhdistystä, joista jäseneksi pyrkivä voi valita omansa. Espoossa yhdistyksiä on parikymmentä.
Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun suurin yhdistys on Anarkistimartat, joka aloitti toimintansa kuutisen vuotta sitten. Vuoden alussa yhdistyksellä oli 261 jäsentä.
”Martat merkitsevät meille historiallisesti merkittävää, aikaansa edellä olevaa naisjärjestöä”, todetaan yhdistyksen kotisivulla.
Säännöt ovat ilkikurisesta nimestä huolimatta pääosin samat kuin muillakin yhdistyksillä.
Kevään ohjelmassa on muun muassa lukupiirin, neulekerhon ja elokuvakerhon kokoontumisia.
Marttailla voi vaikka Espanjassa. Aurinkorannikon Martat aloitti toimintansa viime vuonna. Hätää ei ole Brysselissäkään, siellä voi liittyä Belgian marttoihin.
Vuosikymmen sitten Lempinen oli perustamassa Seta ry:ssä Martat ja Martit -yhdistystä. Kohderyhmänä ovat erityisesti kodit, joissa ei asu miehen, naisen ja lasten muodostama perinteinen ydinperhe.
Uudenmaan marttoihin on liittynyt viime vuosina uusia jäseniä jopa kymmenen prosentin vuositahdilla. Maakunnassa on nyt 7 500 marttaa, mikä on 46 prosenttia enemmän kuin vuosikymmen sitten.
Alueen asukaslukuun verrattuna Uusimaa ei kuitenkaan ole suurin marttapiiri. Suhteellisesti suurimpia ovat Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan martat.
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
