Lukijalta: Yhteiskunnan arvot ovat pelottavasti koventuneet
”Onko tavoitteena vain säästää rahaa? Onko välinearvoista tullut itseisarvoja? Lähtökohtana tulisi olla lähimmäisyhteiskunta, hyvinvoivat, eteenpäin pyrkivät kuntalaiset ja palveluystävällinen kuntalaisyhteisö eikä eurokeskeinen niukkuus”, kirjoittaa Marjo Riitta Linnaranta.
Sivistysvaltio on tunnistettu siitä, että se pitää huolta heikommistaan, kirjoittaja muistuttaa. Kuvituskuva. Kuva: Viestimedian arkistoKauempaa on helppo nähdä lähelle, toisesta kulttuurista on helppo tarkastella kotimaan menoa. Miten on mahdollista, että perhelääkärijärjestelmä on saatu toimimaan Mongoliassa? Eikö meillä?
Sydäntäni särkee meillä ilmapiirin koventuminen: ei myötäelämistä lapsia kohtaan, jotka retuavat monta tuntia koulukuljetuksissa, eikä aikuisia lapsia kohtaan, jotka työpäivän jälkeen ajavat toisille paikkakunnille vanhempiaan hoitamaan. Ei myötätuntoa sairastavia kohtaan, joiden pitäisi jaksaa etsiä lääketieteellistä apua pitkien matkojen takaa – terveenä jaksaisikin, muttei silloin tarvitse – eikä myötätuntoa veronmaksajia kohtaan, että elämää rikastuttavaa harrastustoimintaa saisi kohtuullisen matkan päästä tai että myönnettyjä tukia maksetaan ajallaan.
Syytetään, että järjestelmä ei salli, mutta kuka on järjestelmä?
Käsi sydämelle! Meillä on tutkittua tietoa kaikesta: hyvästä kehityksestä, kasvusta, jaksamisesta, merkityksellisestä elämästä, hyvin- ja pahoinvoinnista, perhelääkärijärjestelmästä, tuloksellisesta työntekijäystävällisestä työnteosta ja hyvästä johtamisesta, työyhteisön voimatekijöistä, vanhusten hoidosta ja ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta vanhusten määrän lisääntyessä, taloudellisesti kestävistä ratkaisuista, ilmaston ja ekosysteemien suojelusta, mutta emme halua soveltaa tietoa emmekä suostu tekemään korjausliikkeitä.
Ovatko arvot koventuneet, kääntyneet päälaelleen? Onko tavoitteena vain säästää rahaa? Onko välinearvoista tullut itseisarvoja? Lähtökohtana tulisi olla lähimmäisyhteiskunta, hyvinvoivat, eteenpäin pyrkivät kuntalaiset ja palveluystävällinen kuntalaisyhteisö eikä eurokeskeinen niukkuus.
Hyvä luo hyvää, mutta lamaantuuko yhteiskunta, jos suuri osa sen jäsenistä voi huonosti?
Sivistysvaltio on tunnistettu siitä, että se pitää huolta heikommistaan – entä nyt? Hyvin voidaksemme tarvitsemme paluuta ihmisyyden juurille, sydämen sivistykseen ja merkitykselliseen elämään.
Marja Riitta Linnaranta
psykologi, psykoterapeutti
Rantasalmi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






