Vieläkö käydään kinkereille?
PÄIVÄN KYSYMYS
Kansakoulujen yleistymiseen asti erityisesti maaseudun väki oppi lukemaan kinkereillä, joissa papin tai lukkarin johdolla luettiin Raamattua ja katekismusta. Kinkerit olivat myös tärkeä rippikoulua edeltänyt opetustapahtuma.
Vieläkö kinkereitä järjestetään, tiedottaja Tuulikki Terhemaa Kirkon tiedotuskeskuksesta?
Järjestetään, mutta etenkin kaupungeissa suosio on hiipunut. Alueellisia eroja ei ole tarkasti tilastoitu.
Kinkereiden osallistujamäärä on 2000-luvun aikana puolittunut. Tilastojen mukaan vuonna 2011 kinkeritilaisuuksia järjestettiin reilut 2 500 ja osallistujia oli yli 51 000.
Kuka vastaa kinkereiden järjestämisestä?
Pitäjät on jaettu kinkeripiireihin, jotka usein tarkoittavat samaa kuin kylät. Varsinkin maaseudulla kinkerit järjestetään usein kodeissa, vuoro on vuosittain kiertävä.
Maaseutukylien tyhjentyessä kinkeripiirejä on yhdistetty ja tilaisuuksia on järjestetty myös seurakunnan tiloissa. Kinkerit avataan tammikuussa, ja niitä pidetään sydäntalven aikana.
Jotkin seurakunnat järjestävät myös niin sanottuja koulukinkereitä, joissa seurakunnan työntekijät menevät kouluille pitämään tilaisuuden kinkerihengessä osana uskonnonopetusta.
Onko kinkereiden sisältö muuttunut vuosien kuluessa?
Perinne jatkuu eli kinkereillä on edelleen opettamisen elementti. Tilaisuudessa ovat seurakunnasta paikalla ainakin pappi ja kanttori. Pappi alustaa ajankohtaisella tai vuotta aiemmin sovitulla aiheella.
Samoin on voitu edellisvuonna määritellä virret, jotka opetellaan seuraavaksi kerraksi ja joita lauletaan.
Toimituksen keski-ikäiset muistelevat, että ennen rippikoulua piti käydä kinkereillä. Onko näin edelleen?
Kinkerit eivät nykyään ole rippikoulun pakollisessa ohjelmassa. Seurakunnat kuitenkin määrittelevät rippikoulun ennakkotehtäviä, joita voivat olla esimerkiksi osallistuminen jumalanpalvelukseen tai muuhun seurakunnan tilaisuuteen kuten kinkereihin.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
