Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Venäläisten nettihaut tuottavat kaukolämpöä Mäntsälässä

    Yandexin tietokoneiden lämpö tuottaa jo puolet Mäntsälän kaukolämmöstä. Energia­yhtiö Nivos on mukana myös maatilojen biokaasu- tuotannossa.
    Yandexin tietokoneiden tuottama lämpö puhalletaan lämmönvaihtimien läpi.
    Yandexin tietokoneiden tuottama lämpö puhalletaan lämmönvaihtimien läpi. Kuva: Matti Immonen
    Nivosin käyttömestari Juha Hämäläinen esittelee kiertolaitteistoa, joka tuo nesteen lämmön­vaihtimilta lämpöpumpuille.
    Nivosin käyttömestari Juha Hämäläinen esittelee kiertolaitteistoa, joka tuo nesteen lämmön­vaihtimilta lämpöpumpuille. Kuva: Markku Vuorikari
    Yandex tuottaa Mäntsälän tietokonesalissa dataa valtavia määriä.
    Yandex tuottaa Mäntsälän tietokonesalissa dataa valtavia määriä. Kuva: Markku Vuorikari

    Venäläinen hakukonepalvelu­yhtiö Yandex, Mäntsälän energia­yhtiö Nivos ja energiaratkaisuja tarjoava hollolainen Calefa käynnistivät toissa vuonna järjestelmän, jossa Yandexin datakeskuksen lämpö kierrätetään Mäntsälän kaukolämpöverkkoon.

    Nivoksen toimitusjohtajan Esa Muukan mukaan data­keskus tuottaa jo puolet Mäntsälän keskustan ja teollisuusalue Kapulin kaukolämmöstä.

    Tietokonesalien lämpöä ei aina hyödynnetä, esimerkiksi Googlen sali Haminassa jäähdytetään meressä. Samoin tehdään ydinvoimaloiden lämmön kanssa.

    Datakeskusta jäähdytetään ulkoilmalla ja suurilla puhaltimilla.

    Ilman lämpö otetaan Yandexin salin seinämillä sijaitsevissa lämmönvaihtimissa talteen glykoli­-nesteeseen.

    Nesteen lämpö siirretään tietokonesalin vieressä sijait­sevassa Nivoksen lämpöpumppurakennuksessa kauko­lämmöksi veteen, josta se pumpataan kunnan keskustan kaukolämpö­verkkoon.

    Lämmön talteenottolaitoksen teho on neljä megawattia, ja se tuottaa vuodessa 20 gigawattituntia kaukolämpöä. Se vastaa tuhannen omakotitalon lämpöä vuodessa.

    Mikäli Yandex laajentaa suunnitelmiensa mukaan tulevaisuudessa konesalia, myös lämmön talteenotto lisääntyy.

    ”Silloin Mäntsälä ei tarvitse kaasun tuottamaa lisälämpöä kuin kovimmilla pakkasilla”, Muukka kertoo.

    Jo nyt maakaasun käyttöä on vähennetty puoleen ja hiilidioksidipäästöt ovat pudonneet 40 prosenttia. Yhtiö on pystynyt myös alentamaan kaukolämmön hintaa.

    Ratkaisu parantaa osaltaan myös Yandexin energia­taloutta.

    Mäntsälän kunta omistaa Nivos-konsernin, mutta se hoitaa sähkönjakelua kymmenen kunnan ja vesihuoltoa kolmen kunnan ja kaukolämpöä neljän kunnan alueella.

    Nivos on jo kaksi kertaa isompi kuin vuonna 2007. Yhtiö on mukana esimerkiksi Hyvinkäälle Knehtilän luomumaa­tilalle rakennettavassa biokaasulaitoksessa.

    Laitoksessa aiotaan hyödyntää maatilan sivuvirtoja, esimerkiksi viherlannoitusnurmea sekä hevosen- ja kananlantaa, joista tuotetaan kaasua Metenerin kehittämässä kuivamädätyslaitoksessa.

    Suurin osa kaasusta myydään suoraan kuluttajille liikennepolttoaineeksi.

    Lisäksi kaasua käytetään tilan viljankuivurissa sekä maatilalle tulevan leipomon leivinuuneissa.

    Tavoite on, että Knehtilän tilasta tulee tärkeä kaasun liikennejakeluasema. Alku­vaiheessa tarvittaessa osa liikennekaasusta tuodaan pulloilla Mäntsälään Nivoksen ja St1:n huoltoasemalle.

    Muukka arvioi, että biokaasun hajautettu tuotanto kehittyy maatiloilla laajasti. Kaasulle on menekkiä, sillä nykyiset traktorien dieselmoottorit on hänen mukaansa teknisesti varsin helppo muuttaa kaasumoottoreiksi.

    Biokaasun tuotannossa syntyy ravinteikasta mädätysjäännöstä, joka levitetään lannoitteeksi tilan pelloille.

    Kaukolämmön osuus jatkaa kaupunkien keskustoissa kasvuaan, mutta verkostoa ei kannata Muukan mielestä juuri laajentaa. Sen sijaan kaasuputkien rakentaminen on halvempaa ja biokaasulla ja polttokennoilla voitaisiin jatkossa tuottaa paikallisesti energiaa nykyistä laajemmin.

    Lisäksi yhtiö on mukana uudessa metaanin talteenottoa hiilidioksidista hyödyntävässä Mäntsälän Biovoimassa 17 prosentin osuudella. Biovoima rakentaa kuivamädätykseen perustuvan biokaasulaitoksen Mäntsälään.

    Raaka-aineina käytettäisiin kaupan ja teollisuuden biojätteitä sekä sakokaivolietettä.

    Laitos sai valtion kärkihanke­tukea 3,65 miljoonaa euroa. Toistaiseksi rakentaminen on jäissä valitusten vuoksi.