Tulvahuippu tulossa poikkeuksellisen myöhään: Kyrönjoen ja Lapuanjoen virtaamat suurimmillaan ehkä vasta vappuna

Kyrönjoen Malkakoski kuohui jäistä vapaana viime maanantaina. Malkakoski sijaitsee Ylistarossa. Kuva: Johannes Tervo

”Kyrönjoen ja Lapuanjoen virtaamien huippu näyttää ajoittuvan aivan huhtikuun loppuun”, sanoo Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Juhani Huhtamäki.

Hän kertoo arvionsa pääsiäisviikon alussa Hirvijärven tekojärven rannassa. Lapuan ja Seinäjoen kuntarajan molemmin puolin sijaitseva Hirvijärvi on Lapuanjoen vesistön keskeisin tekoallas.

Sen pinta on laskettu alarajalleen, jotta sulamisvesille olisi mahdollisimman paljon tilaa. Hirvijärven vedenpinta on nyt korkeudessa 85,50 metriä merenpinnan yläpuolella. Säännöstelyn yläraja on 88,75 metriä.

”Tämän alemmaksi Hirvijärven pintaa ei tänä keväänä lasketa”, Juhani Huhtamäki sanoo. ”Vielä vähäisempi vesimäärä voisi olla kohtalokasta kalakannalle. Happikato on muutenkin riesana Hirvijärvessä.” Kuva: Johannes Tervo

Tulviin on pohjalaismaakunnissa varauduttu muillakin keinoin. Monen joen jääkanteen sahattiin maaliskuussa pitkiä railoja. Sahauksen tavoite on estää jääpatojen synty.

Tämänvuotisesta tulvasta odotetaan keskimääräistä. Sekin on mahdollista, että joet tulvivat hieman tavanomaista runsaammin.

”Olemme koekäyttäneet tulvaluukut siltä varalta, että Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesiä joudutaan johtamaan pengerrysalueille.”

Ionojan ja Röyskölän tulvaluukut avataan, mikäli Kyrönjoen vedenpinta nousee uhkaamaan Ilmajoen keskustaajamaa: vettä voidaan johtaa pelloille Rintalan, Tieksin ja Halkosaaren pengerrysalueilla.

Lapualla pystytään Lapuanjoen pintaa pudottamaan avaamalla Eskelin, Löyhingin ja Ruhansaaren tulvaluukut.

Malkakosken tekokoski rakennettiin Kyrönjokeen vuosina 1997–2003. Koski on Kyrönjoen tulvansuojelurakentamisen viimeisin osa. Malkakosken valmistumisen jälkeen voitiin ottaa käyttöön Kyrönjoen yläosan pengerrysalueet. Malkakosken yläpuolelle muodostettiin noin 30 kilometriä pitkä suvanto, joka ulottuu Ilmajoen Koskenkorvalle. Kuva: Johannes Tervo

Huhtamäki on osallistunut tulvantorjuntatöihin 1990-luvulta lähtien.

”Tulvahuippu on Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla osunut hämmästyttävän usein pääsiäiseen – olipa pääsiäisen kalenteriajankohta mikä tahansa. Tänä vuonna tämä vakiintunut sääntö näyttää menevän uusiksi.”

Nyt Kyrönjoen ja Lapuanjoen virtaamahuippu voi lykkääntyä jopa vapun tienoolle.

Maaliskuun lopun ja huhtikuun alun keskimääräistä kylmempi sää on viivästyttänyt lumen sulamista.

”Lunta on metsissä vielä paljon, ja viime viikon runsaat sateet kasvattivat lumikerrosta entisestään. Lumen vesiarvot ovat huomattavasti korkeammat kuin muutamana viime vuonna.”

Kaikki lumet eivät sula pääsiäisviikollakaan, sillä yöpakkaset ovat jatkuneet.

Hirvijärven vesi virtaa louhitun uoman kautta kohti Hirvikosken voimalaitosta. Järven säännöstelytilavuus on 44 miljoonaa kuutiometriä. Kuva: Johannes Tervo

Kevätsäät ovat kuitenkin arvaamattomia. Muutokset voivat olla nopeita.

”Lämpöaalto tulee tänäkin vuonna jossakin vaiheessa. Jokien virtaamat nousevat nopeasti, jos lämpimien säiden kanssa samoihin päiviin osuu vesisateita ja jos maastossa on silloin vielä runsaasti lunta.”

Tulvantorjuja on tulvantorjuja vapaallakin.

”Veikkaan, että kollegoilla on sama tapa kuin minullakin: pääsiäisajelut suuntautuvat jokivarsiin”, Huhtamäki sanoo.

Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Juhani Huhtamäki katsasti Hirvijärven tilanteen viime maanantaina. Tekojärvi on otettu käyttöön vuonna 1974. Altaan säännöstelyväli on 4,7 metriä. Kuva: Johannes Tervo

Todennäköistä on, että Vaasan eteläpuolistenkin jokien virtaamahuiput lykkääntyvät pääsiäisen yli.

Vaasan eteläpuolella esimerkiksi Lapväärtinjoki, Närpiönjoki, Maalahdenjoki ja Laihianjoki tulvivat herkästi.

Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa ja sitä eteläisemmissä jokivesistöissä tulvista voi tulla keskimääräiset suuremmat.

Useimmilla valuma-alueilla ennustettu tulvahuippu on huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa, arvioi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus.