Tätä keskusta vaatii
Puolueiden kannatusmittausten kärkeen noussut oppositiopuolue keskusta vaatii hallitusta muuttamaan Suomen suunnan.
Tähän saakka talouteen on kohdistettu vain uskomushoitoa, eikä rohkeita eväitä talouskasvuun, uusiin työpaikkoihin ja palveluiden turvaamiseen ole esitetty, keskusta suomii viime viikolla julkistamassaan ratkaisulistassa.
”Hallituksella on nyt painetta, kun kaikki käyrät osoittavat alaspäin, eikä hallituksen ohjelma mennyt niin kuin se kuvitteli”, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoo.
Keskusta kaipaa kokoomuksen tapaan työmarkkinaratkaisua ja sen lisäksi ratkaisuja nuorisolle, matalapalkka-aloille, työttömille, ikääntyneille, osatyökykyisille, perheille, pienyrittäjille ja viljelijöille.
Yrityksiä keskusta muistaisi kuten kokoomuskin: antamalla yhteisöveroa vastaavat huojennukset myös pienemmille yrityksille yritysmuodosta riippumatta sekä vapauttamalla pienet osingot veroista.
Ensimmäisen työntekijän palkkaamista pitäisi tukea, ja valtion rahaa laittaa teiden ja rakennusten kuten koulujen korjaamiseen.
Keskusta on esittänyt yritysten tukemiseksi kasvurahastoa ja sen siemeneksi valtion omaisuuden kuten Telia-Soneran osakkeiden myyntiä. Tiilikaisen mukaan hallituksen vastaus omalla kasvurahastollaan on vain ”henkäys” eli alle kymmenes siitä, mitä keskusta tarkoittaa.
Se haluaa 3–5 miljardin euron rahaston, josta jakaa valtion, eläkeyhtiöiden ja yksityisten rahaa aloittaville yrityksille, joilla on nyt ongelmia rahoituksen saannissa.
Kun työllistäminen pääsisi näin vauhtiin, voitaisiin nostaa eläkeikää tai ainakin keventää yli 63-vuotiaiden verotusta.
Sen sijaan keskusta ei koskisi opinto- ja kotihoidontukeen. Opintoja voisi nopeuttaa lisäämällä esimerkiksi kesäopetusta ja opiskelupaikkoja maakuntiin.
Työurien pidentäminen kotihoidontukea leikkaamalla iskisi ”härskisti” ikäluokkaan, jonka elämä on Tiilikaisen mukaan hankalaa palapeliä muutenkin.
Energiaverotus pitäisi muuttaa niin, ettei kivihiili enää voittaisi turvetta. Muutos toisi työtä, korjaisi vaihtotasetta ja auttaisi aluetaloutta, ”kun puu nyt sattuu kasvamaan ympäri maata”.
Kuntapalvelut se turvaisi kaksiportaisella kotikunta-maakunta-mallilla. Siinä maakunta vastaisi kaikesta terveydenhuollosta, vaativasta sosiaalitoimesta sekä toisen asteen koulutuksesta, ja kunnat kaikesta muusta. Samalla voisi uusia alan tietojärjestelmät. Keskustan malli ei ole kelvannut hallituspuolueille.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
