EK tiukkana: Ei raamia,ei palkankorotuksia
Viennin rattaat pyörimään ja yrityksiin lisää työpaikkoja, jotta julkisen sektorin palkat voidaan maksaa, EK esittää. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoElinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan yritysten kilpailukyky täytyy jatkossa mennä kaiken muun edellä, jos Suomen työllisyydestä ja hyvinvoinnista aiotaan pitää kiinni. Sen vuoksi hallitusohjelma pitäisi käytännössä uusia.
EK:n uudeksi puheenjohtajaksi torstaina valittu vuorineuvos Ilpo Kokkila sekä tuore toimitusjohtaja Jyri Häkämies (kok.) sanovat, että ensi vuoden työehtoneuvottelut käydään liittokohtaisesti vientiliittojen johdolla. Näitä ovat lähinnä metalli, metsä ja kemia.
Palkankorotusvaraa ei EK:n mukaan ole lainkaan.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) ehdotti torstaina raamisopimuksen jatkamista yhdellä vuodella, jatkovuoden palkankorotuksista neuvoteltaisiin ensi keväänä.
Häkämiehen mukaan ehdotusta ei ole EK:ssa ehditty käsitellä, mutta lähtökohta on selvä: Seuraavat neuvottelut käydään liittokohtaisesti.
Kokkila uskoi, että luottamus EK:n, ammattiliittojen ja hallituksen välillä löytyy nykyisessä vaikeassa tilanteessa.
”Teollisuudella on nyt tosi huono kilpailukyky. Ilman perusteellisia muutoksia tästä ei selvitä.”
Hänen mukaansa Suomen julkinen sektori on paisunut ja sen palkat maksavat yritykset hiipuneet. ”Suomessa otetaan kulutusvelkaa samaan tapaan kuin Etelä-Euroopassa.”
EK on laskenut, että Suomesta on hävinnyt neljässä vuodessa 60 000 työpaikkaa yrityksistä. Samaan aikaan valtiolle ja kuntiin on tullut lisää 30 000 työpaikkaa.
”Palkankorotukset voivat olla mahdollisia jossakin menestyvässä yrityksessä, jossa tuottavuus on kohentunut. Yleisiin ja yhtäläisiin korotuksiin Suomessa ei ole varaa.”
Vaikka EK ei esitä palkkojen laskemista, työtuntien määriä pitäisi lisätä sekä viikottain että pitemmällä ajalla.
”Työuria on pidennettävä opiskelupäästä ja eläkkeellejääntiä lykättävä.”
Edelliseen raamisopimukseen kuuluneet kolme koulutuspäivää on EK:ssa jo haudattu. ”Pahimmillaan se tarkoittaisi kolmea lisävapaapäivää. Tähän ei ole varaa nykyisessä taloustilanteessa”, Kokkila katsoo.
Koulutuspäivien rahoituksessa oli hallitus mukana. EK:n mukaan nämä valtion rahat olisi järkevä suunnata lomautetuille tai irtisanottaville.
Hallitusohjelmaa on tarkasteltava Kokkilan mukaan uusista lähtökohdista. ”Nyt ei voida enää keskittyä leikkauksiin ja verojen korotuksiin, vaan tarvitaan yritysten kasvua tukevia toimia.”
Aluepolitiikkaa Suomessa voidaan harjoittaa, mutta ”väkinäiseen aluepolitiikkaan ei ole varaa”, Kokkila totesi.
Häkämiehen mukaan hallituksessa jo sovittu 300 miljoonan euron kasvupaketti on vesittymässä uusien päätösten vuoksi. ”Paketti tulee saada täysimääräiseksi ja lisäksi tarvitaan muita veroratkaisuja, esimerkiksi energiayhtiöiden windfall-vero tulisi perua.”
EK valmistelee lähiviikkoina yksityiskohtaiset toimet kilpailukyvyn saavuttamiseksi.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
