Epätavallinen kuivuus koettelee nyt myös Pohjoismaita – kuivuudella on monenlaisia ikäviä seurauksia

Suomessakin sateet ovat olleet kesäkuussa vähissä. Kuvassa peltojen kastelua Isossakyrössä viime viikolla. LEHTIKUVA/AFP.  

Tavanomaista kuivempi alkukesä aiheuttaa päänsärkyä eri puolilla Eurooppaa. Keväällä uutisoitiin Espanjan kuivuudesta, mutta nyt myös Pohjois-Euroopassa kuuma ja kuiva sää uhkaa viljasatoja ja kasvattaa metsäpalojen vaaraa.

EU:n ilmastonmuutosta seuraava palvelu Copernicus kertoo, että toukokuu oli keskimääräistä kuivempi Baltian maissa, Tanskassa, eteläisessä Skandinaviassa ja suurimmassa osassa Iberian niemimaata.

”Tällainen kuivuus, ei pelkästään sademäärissä vaan myös maaperän kosteudella mitattuna, on poikkeuksellista tähän aikaan vuodesta. Kun katsoo kuukausittaisia maaperän kosteuskarttoja, suurimmassa osassa Euroopassa on ollut tänä vuonna keskimääräistä kuivempaa”, kertoo Copernicuksen ilmastonmuutospalvelun apulaisjohtaja Samantha Burgess STT:lle.

Burgess huomauttaa, että kuivuutta on nyt nähty alueilla, joissa siihen ei ole totuttu. Espanjassa ja Portugalissa sateet ovat hieman helpottaneet tilannetta kevään kuivuuden jälkeen, mutta nyt sateesta on pulaa pohjoisessa.

”Välimeren alue on yleensäkin hyvin kuiva, mutta kun katsomme nyt Pohjoismaita, etenkin Ruotsia ja Tanskaa, ja myös Saksaa ja Puolaa, maaperä on sielläkin hyvin”, hyvin kuivaa.

Suomessakin sateet ovat olleet kesäkuussa vähissä. Copernicuksen mukaan 51 prosenttia Suomen ja 48 prosenttia Ruotsin pinta-alasta kärsii kuivuudesta. Suomessa metsäpalojen vaara on juhannusviikolla erittäin suuri maan etelä- ja länsiosissa.

Ilmastotieteilijä Gustav Strandberg Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitokselta kertoi uutistoimisto AFP:lle, että kesäkuun alku on ollut Ruotsissa kuivin ainakin 20 vuoteen.

Kaikkein vakavin tilanne Pohjoismaista on Tanskassa, josta peräti 90 prosenttia kärsi kesäkuun alussa kuivuudesta. Kosteuden puutteella on merkittäviä seurauksia maataloudelle maassa, jossa muiden Pohjoismaiden tavoin on totuttu melko sateisiin kesiin.

”Emme ajattele Tanskaa kuivana maana. Kuivuutta ei ole pidetty (täällä) yhtenä ilmastonmuutoksen seurauksista, olemme Tanskassa keskittyneet enemmänkin rankkasateisiin”, Kööpenhaminan yliopiston ilmastotutkija Jens Hesselbjerg kertoo AFP:lle.

Copernicuksen maanantaina julkaisema ilmastoraportti kertoi, että Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä manner. Keskilämpötilat olivat viime vuonna 2,3 astetta esiteollista aikaa korkeammalla, ja helleaallot aiheuttivat noin 16  000 ihmisen kuoleman.

Viime kesä oli Euroopassa myös hyvin kuiva. Maaperän kosteus oli toiseksi alhaisimmalla tasolla viimeisten 50 vuoden aikana.

Tästä kesästä ei Copernicuksen ennusteiden mukaan näytä tulevan aivan yhtä kuumaa tai kuivaa. Kuva on vielä hieman epäselvä, mutta toteutuessaan tämä olisi hyvä uutinen monille yhteiskunnan osa-alueille.

Jos kesä on hyvin kuiva, vesipula iskee Euroopassa nopeasti, mistä nähtiin esimerkkejä vuonna 2022.

"Viime kesänä siitä oli seurauksia maataloudelle, liikenteelle ja energiantuotannolle. Monien ydinvoimaloiden piti keskeyttää tuotanto, koska jokien pinnat olivat liian alhaalla jäähdytysveden saamiseksi. Vesi oli myös liian lämmintä jäähdytystä ajatellen”, Burgess selvittää STT:lle.

"Ensin tulee meteorologinen kuivuus, ja siitä seuraa maatalouden kuivuus ja ekosysteemin kuivuus.”

Burgess sanoo, että yhä useamman eurooppalaisen pitää jatkossa alkaa ajatella vettä rajallisena luonnonvarana, mihin ei esimerkiksi Pohjoismaissa ole totuttu.

Lisähuolta aiheuttaa se, että Copernicuksen raportin mukaan Euroopan jäätiköt kutistuivat kovaa vauhtia viime vuonna. Laajat alueet vuoristoissa ja myös vuoristoista lähtevien jokien alajuoksuilla ovat riippuvaisia jäätiköiden vedestä.

Kuivalla alkukesällä on karut vaikutukset maanviljelijä Lars Jonssonille, jonka maatila sijaitsee Lyngessä Kööpenhaminan pohjoispuolella.

"Tarvitsen vettä. Olen hyvin huolissani säästä, koska nyt on hyvin, hyvin kuivaa”, Jonsson sanoo AFP:lle kuivuneen peltonsa laidalla.

"Tarkistan säätiedotuksen puhelimestani liian monta kertaa päivässä, kun toivon, että seuraavan viikon aikana tulisi edes vähän sadetta.”

Kevät oli muutenkin hyvin kuiva, ja toukokuun 23. päivän jälkeen Lyngessä ei ole satanut lainkaan. Jonssonin mukaan viljantähkät ovat nyt 25 prosenttia lyhyempiä kuin keskimäärin ja juuret ovat lähes kuivuneet.

Vuodesta 1989 tilaansa pyörittänyt Jonsson, 62, myy osan ohrasadostaan olutpanimo Carlsbergille. Nyt hän arvioi ohrasatonsa jäävän 30 prosenttia viimevuotista pienemmäksi.

Kuivuuden taloudelliset vaikutukset riippuvat siitä, miten viljan hinta kehittyy. Jos viljan hinta ei nouse syksyyn mennessä, Jonsson saattaa joutua luopumaan toisesta työntekijästään.

Tätä ennen kuivuus on harvoin häirinnyt Jonssonin maatilan toimintaa. Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilojen kohoaminen on alkanut jo näkyä.

"On paljon lämpimämpää. Täytyy katsoa, mitä istutan pelloilleni tulevaisuudessa”, Jonsson sanoo.

Jonsson kasvattaa ohran lisäksi ruista ja vehnää. Hän sanoo harkitsevansa siirtymistä tyypillisesti etelämmässä viljeltäviin kasveihin, kuten auringonkukkiin tai soijapapuihin.

Myös Norja on epätavallisen kuivuuden kourissa. Kuivuus on nostanut Etelä-Norjassakin metsäpalovaaran korkeimmalle tasolle.

"Kuivat kesät kuten tämä olivat aikaisemmin harvinaisia. Mutta niistä tulee yhä tavallisempia, yksinkertaisesti koska ilmasto lämpenee”, meteorologi Hakon Mjelstad Norjan ympäristövirastosta kertoo AFP:lle.

Norjan ympäristöviraston mukaan ilmastonmuutos on lisännyt sademääriä maassa 20 prosentilla vuoteen 1900 verrattuna, mutta sateiden jakautuminen on muuttunut.

"Sadetta tulee, mutta se on keskittyneempää. Se ei jakaudu pitkälle ajalle, kuten tarvitsisimme. Yhtenä viikkona sataa paljon, sitten ei tule mitään kuukauteen”, Mjelstad kertoo.

Copernicuksen Burgess vahvistaa tämän havainnon. Viime vuonna suuressa osassa Eurooppaa 10 kuukautta oli kuivempia kuin keskimäärin, mutta vastapainona saatiin myös rankkasateita ja tulvia.

"Yksi asia, jonka olemme havainneet lämpenevässä maailmassa, on että sade tulee eri tavalla. On vähemmän päiviä, jolloin tulee tihkusadetta, ja kun sadetta tulee, se tulee voimalla. Ja kun sataa paljon, etenkin kuivan kauden jälkeen, maaperä on kuivaa ja kovaa, eikä se pysty imemään vettä. Se voi johtaa syöksytulviin.”