Sadat maatilat edelleen Einon jäljiltä ilman sähköä Savossa

Rantasalmen Pahakkalan-

tiellä myrsky katkaisi sähkölinjan ja sähkötolpan.

Eino-myrskyn jälkiä paikattiin hartiavoimin tiistaina. Sunnuntain myrsky katkaisi pahimmillaan sähköt yli 100 000 haja-asutusalueen taloudelta. Tiistaina puoliltapäivin sähköttä oli Pohjois-Savossa 3 500 taloutta ja Etelä-Savossa 3 100 taloutta.

Siirtoteknikko Kari Mihailov Järvi-Suomen Energiasta Mikkelistä arveli tiistaina iltapäivällä, että iltaan mennessä sähköt saadaan palautettua pariintuhanteen talouteen. Kolmas pimeä yö odotti silti yli tuhatta taloutta.

Mihailovin mukaan yhtiöllä on maastossa korjaustöissä yli 150 asentajaa ja helikoptereita on käytetty apuna vikapaikkojen paikallistamisessa.

Pahimmat paikat ovat jäljellä. Sähköyhtiö arvioi taajamien ja kylien välisten keskijännitejohtojen tulevan kuntoon keskiviikkoiltaan mennessä.

Paikoin puita on kaatunut linjoille paljon ja myös tolppia joudutaan uusimaan.

Talojohtoja korjataan sitä mukaan, kun tietoja vaurioista tulee, mutta korjaus menee loppuviikkoon.

Pohjois-Savossa korjaukset etenevät hieman nopeammin. Savon Voimasta arvioitiin tiistaina, että keskijänniteverkon eli paikkakuntien ja kylien väliset runkoyhteydet saadaan korjattua tiistain aikana muutamia yksittäisiä pahasti vaurioituneita kohtia lukuunottamatta.

Pahimmat jäljellä olevat vika-alueet ovat Hankasalmi–Äänekoski-välisellä alueella, Savon Voimasta kerrotaan.

Maidontuottaja Juha Viinanen Rantasalmen Parkumäestä odotti sähköjä tiistaina kolmatta päivää. Sähköyhtiöstä kerrottiin, että sähköt saatetaan saada kuntoon myöhään tiistaina illalla, mutta varmaa se ei ollut.

Viinanen asensi Asta-myrskyn jälkeen traktorikäyttöisen aggregaatin, jolla maitotila on pärjännyt katkon aikana. Naapurissa on pari taloa pimeänä. Niistä näkee, koska sähköt palaavat.

Aggregaatti on sijoitettu omaan tilaan maitohuoneen yhteydessä, jolloin varavoiman kytkeminen käy nopeasti eikä aggregaattia tarvitse hakea. Viinasen mukaan varavoimala pitää kytkeä taiten, käynnistää aggregaatti ensin ja vasta sen jälkeen kytkeä se verkkoon.

Viinasen mukaan katko teettää runsaasti ylimääräistä työtä. Traktoria pitää tankata säännöllisesti, sillä polttoainetta kuluu 7–8 litraa tunnissa.

Myös sähköjen palaaminen vaatii varovaisuutta. Kaikki laitteet pitää kytkeä pois päältä ja kokeilla, että asiat ovat kunnossa. Kerran asentajat kytkivät johdon väärin ja myllyn voimavirtamoottori lähti pyörimään väärin päin.

”Tuli kallis remontti, mutta yhtiö korvasi.”

Laaja sähkökatkos mykisti myös haja-asutusalueella sijaitsevat matkapuhelimien tukiasemat. Mykistyneistä tukiasemista oli tiistaina iltapäivällä edelleen viidennes pimeänä, kertoo viestintäjohtaja Tatu Tuominen Telia-Soneralta.

Tuomisen mukaan tukiasemat saadaan käyttöön sitä mukaan, kun sähkölinjojen korjaukset etenevät.

Tukiasemien akut riittävät 2–4 tunnin katkojen ajan. 97 prosenttia katkoista on tätä lyhyempiä.

Tuomisen mukaan operaattorit ovat pyrkineet parantamaan tukiasemien valmiuksia ja tukiasemiin on lisätty varavoiman syöttömahdollisuus. Se ei auta, jos maston lähelle ei päästä kaatuneiden puiden takia.

Viestintävirastoon on tullut runsaasti yhteydenottoja, vaikka Eino-myrsky ei juuri poikkea aiemmista 2010-luvun myrskyistä. Tärkeintä on saada yhteydet kuntoon, toteaa johtava asiantuntija Ari Karppanen Viestintävirastosta.

Karppasen mukaan matkaviestinverkkojen tukiasemia on haja-asutusalueella tuhansia, eikä siirrettäviä varavoimakoneita riitä joka paikkaan. Niitä ei myöskään pystytä aina viemään tukiasemalle muun muassa teille kaatuneiden puiden takia.

Operaattorit ovat yhteistyössä pyrkineet turvaamaan hätäliikenteen toimivuuden. Näin ollen hätäpuheluita pitäisi pystyä soittamaan, vaikka kännykkä näyttää, ettei yhteyttä verkkoon ole.

Uusi sähkömarkkinalaki määrittelee rajat pisimmille hyväksytyille sähkökatkoille. Se tarkoittaa isoja investointeja sähkönjakeluverkkojen toimintavarmuuden parantamiseen muun muassa myrskytilanteissa.

Taajamissa katko ei saa ylittää 6 ja haja-asutusalueilla 36 tuntia. Laissa on kuitenkin pitkät siirtymäajat ensi vuosikymmenen lopulle saakka.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF