Kauan odotettu sote-raporttiherätti heti hämmennystä

Hallituksen useat kuntaselvitykset ja -uudistukset ovat hämmentäneet kuntia, eikä paljon odotettu sote-raporttikaan tuonut lopullista selvyyttä niiden tulevaisuuteen.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä suosittelee Suomeen 34 sote-aluetta, jotka hoitaisivat kuntien sijasta niin perus- kuin erikoistason terveyden- ja sairaanhoitoa. Aluerajat kaatavat monin paikoin maakuntarajoja.

Pienin olisi Kemiönsaaren ja Paraisten 22 000 asukkaan muodostama alue ja suurin Helsingin ja Sipoon yli 600 000 asukkaan alue. Pinta-alaltaan suurin Lapin sote käsittää 15 kuntaa ja puolet Suomen pinta-alasta.

Sote-alueet kuuluisivat viiteen erityisen vaativan (erva) hoidon alueeseen, joiden keskuksena olisivat nykyiset yliopistosairaalat. Kuopion seudun erva käsittäisi Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon.

Sote-karttaa työstänyt työryhmä luovutti tiistaina ehdotuksensa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille (sd.).

Ministerin mielestä esitys tarvitsee vielä ”paljonkin jatkovalmistelua”. Hän näytti esimerkiksi olevan halukkaampi antamaan 20 000–50 000 asukkaan kunnille enemmän itsenäistä tehtävien hoitamista kuin työryhmä, joka veti rajan 50 000 asukkaaseen.

Raportin sisältö ei ollut varsinaisesti uusi, sillä pitkään vatkattua paperia on ehditty esitellä lehtien palstoilla, vaikka ministerit estivät sen julkistamisen pari viikkoa sitten.

Sitkeä hanke on vaatinut yhden kansliapäällikön eron ja vienyt kunnilta hermot, kun ne eivät ole tienneet, pitääkö ensin miettiä kunta- vai sote-rakenteiden uudistusta.

Työryhmä ei omien sanojensa mukaan ottanut kantaa kuntarakenteeseen, mutta ryhmästä myönnettiin, että esimerkiksi metropolialueella ja muuallakin maassa kuntajaon selvitysalueita on katseltu.

Sote-kartta ei ole kuitenkaan tuleva kuntakartta, sanoi sekä kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee että etenkin Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen.

Hallitus on halunnut ”vahvoja peruskuntia”, mutta koska kunnat eivät ole vapaaehtoisesti muodostamassa sote-alueet kattavia kuntia, sote-alue järjestyisi joko vastuukunnan tai usean kunnan muodostaman kuntayhtymän pohjalle.

Vain Kouvola ja Salo muodostaisivat omat, yhden kaupungin sote-alueensa. Loput muodostuisivat useasta kunnasta. Ne voisivat toimia vastuu- eli isäntäkuntamallilla tai kuntayhtymänä.

Sillanaukeen mukaan uudistus turvaa alueellisen tasa-arvon, palvelut ja työvoiman saatavuuden syrjäisemmilläkin seuduilla. Hän viittasi esimerkiksi vanhusten yöpartiointiin ja lastensuojeluun.

Laajemmilla hartioilla estetään myös kunnan talouden keikahtaminen yhden perheen palvelukuluihin ja estetään epäreilu lääkärikilpailu naapurikuntien välillä.

Sirpaleinen järjestäjäkenttä vaatii tarkemman pykäläohjauksen, mutta nyt normitusta voidaan purkaa, kansliapäällikkö katsoo.

Haatainen mainitsi lähipalvelujen turvaamisessa myös uudet teknologiat ja liikkuvat palvelut.

Uudistus herättää kysymyksiä, joihin ei tuoreeltaan saatu vastauksia. Miksi 20 sairaanhoitopiiriä piti lakkauttaa, kun tilalle tarvittiin 34 sote-aluetta?

Kuinka palvelut rahoitetaan ja päätöksenteko järjestetään vastuukuntamallissa? Ehkä lautakunnilla. Sillanaukee arveli perustuslakivaliokunnan joutuvan linjaamaan itsehallintoasiaa.

Jos kunta miettii kuntaliitosta toiseen suuntaan kuin sote-selvittäjä, voiko se valita kumppaninsa? Kansliapäällikön mukaan sairaanhoitopiireistäkin on säädetty ja myös sote-jako menisi hallituksen ja eduskunnan päätettäväksi.

Sillanaukee myöntää, että kaikki ehdotetut sote-alueet eivät selviä itsenäisesti erityistason tehtävistä.

Varmaa sen sijaan on, että sairaalaverkkoa harvennetaan ja esimerkiksi synnytyssairaaloita karsitaan.

Asiantuntijat ovat arvostelleet uudistusta siitä, että siinä on otettu enemmän huomioon terveys- kuin sosiaalipalvelut, politiikan on annettu jyrätä asiantuntijuuden ja että sen yhteys kuntaliitoksiin on hämärä. Sote-raportin piti valmistua jo kesällä, sitten ennen kuntavaaleja ja helmikuussa.

Lopulta se tuotiin julki juuri hallituksen kehysriihen alla. Hallituksen arvellaan linjaavan riihessä kunta- tai sote-uudistusta.

Äänekkäimmin uudistusta on arvostellut Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, jonka mielestä 12–20 aluetta olisi riittänyt. THL:n mielestä loppuraportista saatiin yksimielinen, kun työryhmään valittiin samanmieliset jäsenet.

Kunnat saavat lausua ehdotuksesta nyt keväällä. Uusi laki aiotaan saada voimaan vuonna 2015.

EIJA MANSIKKAMÄKI

Avaa artikkelin PDF