Kansa ei innostunut
”Kansa innostui tarhauskiellosta.” Näin otsikoi Helsingin Sanomat pääkirjoituksensa perjantaina (HS 26.10.).
Kyse on ensimmäisestä eduskunnan käsittelyyn etenevästä kansalaisaloitteesta. Sen tavoitteena on kieltää turkistarhaus Suomessa.
Kansalaisaloite on uusi ”valtiopäivätoimi”. Jos jokin aloite kerää 50 000 allekirjoittajaa, eduskunnan on otettava se käsittelyynsä.
Hesarin arvio kansan innostumisesta on rohkea. Vielä rohkeampi on arvio, että aloite olisi vahva merkki mielipiteiden muuttumisesta turkistarhauksen vastaisiksi.
Vahvemmat perusteet olisi väittää, että kansa ei innostunut tarhauskiellosta.
Nimien keruu aloitteen taakse kävi nihkeästi.
Näin siitä huolimatta, että moni media – Helsingin Sanomat mukaan luettuna – käytti toistuvasti huomattavan määrän palstatilaa kertoakseen, kuinka vähän nimiä aloitteelta enää puuttuu.
Vaikka kampanjalla oli tehokkaat verkkosivut allekirjoituslomakkeineen, kesti puoli vuotta löytää 50 000 tarpeeksi vakaumuksellista turkistarhauksen vastustajaa. Samaan
aikaan Suomen 4,4 miljoonasta äänioikeutetusta hiljaisen tukensa tarhaukselle antoi runsaat 4,3 miljoonaa.
Vaikka tarhauksen vastustajia löytynee
Suomesta enemmän kuin aloitteen allekirjoittaneet, valtaosa kansasta suo tärkeän tuotannonalan jatkavan ja kehittyvän.
Tarhaus antaa Suomelle tuhansien työpaikkojen ja satojen miljoonien vientitulojen lisäksi mittavat verotulot. Näillä verotuloilla tuetaan myös Turkistarhaton Suomi -aloitteen nimenkeruun toteuttaneita eläinaktivisteja ja heidän järjestöjään.
Jokainen suomalainen voi saada järkevän lakialoitteen läpi. Siinä kansalaisia auttavat heidän itsensä valitsemat 200 kansanedustajaa – 50 000 nimeä ei välttämättä tarvita.
Silti kansalaisaloite voi olla tärkeä keskustelun herättäjä. Erityisen arvokasta on, mikäli se lisää kansalaisten kiinnostusta yhteiseen päätöksentekoon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
