UUTISTAUSTA Näin tässä taas kävi
Kun Venäjän yleisesikunnan päällikkö, maan puolustusministerin ensimmäinen sijainen, armeijankenraali Nikolai Makarov oli päättänyt puheensa Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa, sanoin itseäni paljon nuoremmalle kuvaajalle: ”Muista aina tämä hetki. Olit läsnä, kun Suomi palasi Kylmän Sodan aikaan.”
Ensivaikutelmani vahvisti todeksi presidentti Vladimir Putin vastatessaan suomalaisen toimittajan kysymykseen presidentti Sauli Niinistön Venäjän vierailun yhteydessä. Koska lausuntoa on Suomessa poliittisista syistä pimitetty, vesitetty ja väännelty, toistan sen tässä sanatarkasti ja kokonaan.
”Ajattelen, että minkä tahansa maan jäsenyys sotilasliitossa riistää siltä tietyssä määrin osan suvereniteetista ja että osa tuosta suvereniteetista tulee luovutetuksi kansainväliselle organisaatiolle. Äsken kysyttiin viisumeista, ja herra presidentti sanoi, ettemme voi tehdä näitä päätöksiä, koska olemme antaneet tämän toimivallan Brysselin tasolle. Samoin käy, jos Suomi liittyy Natoon: osa päätöksistä luovutetaan tälle organisaatiolle. Jos vaikkapa herää kysymys jonkinlaisten hyökkäysohjusjärjestelmien tai muun sellaisen sijoittamisesta, mikä voi uhata turvallisuuttamme, niin se tietenkin aiheuttaa vastareaktion Venäjän taholta, ja Suomi samoin kuin viisumeiden suhteen sanoo meille: me emme voi tehdä mitään. Venäjän vastatoimet ovat kuitenkin taatut. Miksi kaipaisimme tällaista?”
Lausuntoa voi tulkita monella tavoin. Mutta ei tarvitse olla häävi kansainvälisen politiikan harrastaja ymmärtääkseen, että puhujan ajatuksissa kiertävät vanhat, neuvostoaikana KGB:n koulussa omaksutut opit.
Kenraali Makarovin puhetta kommentoitiin Venäjällä vasta juuri Niinistön vierailun alla. Asialla oli oppositiolehti Novaja Gazetan sotilasasioihin
erikoistunut toimittaja Pavel Felgengauer otsikolla ”Kenraali Makarov pelotteli Suomea”. Hän muistutti, että vuosina 1945–1991 puolueeton ja demokraattinen Suomi oli Neuvostoliiton vasalli.
Sarkastisessa kirjoituksessaan Felgengauer piti selvänä, että teksti oli Venäjän johdon varmentama ja heijasteli Putinin näkemyksiä, pelkoja ja toiveita: Venäjää ympäröivät viholliset, jotka lähestyvät Kremliä, täyttävät kadut mielenosoittajilla, aikovat pystyttää ohjuskilpiä ja viettelevät vielä kelpo suomalaisiakin. Kaiken taustalla ovat Washingtonin paha tahto ja rahat.
Kun Putin oli puhunut, mediahiljaisuus päättyi Venäjällä kuin taikaiskusta. Samana iltana lausunto oli jo Rossija 24:n pääuutinen. Se levisi uutistoimistoilla, radioissa ja verkkosivuilla. Sävyn kiteytti liberaali verkkolehti otsikollaan ”Putin uhkasi Suomen presidenttiä”.
Putinia tukevan eliitin äänitorveksi nousi Venäjän strategisen tutkimuksen instituutin johtaja Leonid Reshetnikov. Vielä muutama vuosi sitten Natoon menoa kannattavat oikeistolaiset ja nationalistit olivat Suomessa marginaalinen voima, hän totesi, mutta valitettavasti ajatus Natoon hakeutumisesta kerää koko ajan lisää tukea ja venäläisvastaiset voimat vahvistuvat. Suomessa Nato-jäsenyyden puoltajat ovat Yhdysvaltain ja Naton päämajan asialla. Länsimaat, erityisesti Yhdysvallat ja Naton päämaja, painostavat puolueetonta Suomea liittymään Natoon.
Meillä Suomessa venäläiset voivat aina luottaa vanhasuomalaisten suureen varovaisuuteen ja heidän pohjattomaan luottavaisuuteensa. Heihin pelottelu puree aina. Jo nyt osa moittii Niinistöä siitä, että tämä meni kenraali Makarovin puheen arvostelussa liian pitkälle. Toisaalla johtava nuorsuomalainen vaikuttaja totesi, että Niinistö oli yhdellä lauseella – ”kenraali on pitänyt puheen” – lunastanut paikkansa suomalaisten presidenttinä. Tämä jako ei tiedä hyvää.
Pekka Parikan Talvisota-elokuvassa jääkärieversti Matti Laurilan, Lapuan lumiauran roolihahmo aloittaa puheensa maan toiselta laidalta saapuneille ja Kannaksella rintamavastuun ottaneille eteläpohjalaisilleen: ”Niinku niin monta kertaa ennenkin…”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
