MTK huolestui elvytysohjelman viimeistelystä – "Riski talouden näivettymisestä elvytyksen sijaan on ilmeinen"

Marko Mäki-Hakola pelkää, että talous näivettyy elvytyksen sijaan. Hänen mukaansa ympäristövaikutusten liian suppea tarkastelu voi myös aiheuttaa merkittävää haittaa ilmastolle tai eläinten hyvinvoinnille. Kuva: Jarno Mela

Suomen hallituksen kestävän kasvun ohjelma on herättänyt toiveita EU-elvytysrahojen kohdentamisesta aidosti Suomen taloutta, mukaan lukien maa- ja metsätaloutta sekä muita maaseutualueiden kasvumahdollisuuksia ja elinvoimaa, edistäviin toimiin, kerrotaan STT:n tiedotteessa.

Ohjelma on kuitenkin valmistelun aikana lässähtänyt sellaiseen muotoon, joka ei selkeästi elvytä talouttamme, MTK toteaa STT:lle.

Se ei myöskään tarjoa merkittävää apua kriisinkestävän ja kilpailukykyisen yhteiskunnan rakentamiseen.

MTK kannustaakin nyt hallitusta kääntämään ohjelman viimeistelyssä painopisteen vahvasti elvyttävään suuntaan, sillä Suomi tarvitsee nyt kipeästi talouskasvua ja työpaikkoja.

Kestävän kasvun ohjelman sidosryhmätilaisuudessa 8.4. selvisi, että koko ohjelma alistetaan “Do no significant harm” (DNSH) -periaatteelle.

Sen mukaan talous- ja työllisyysvaikutuksia ei tarkasteltaisi elvytysrahoja jaettaessa tasavertaisesti ympäristövaikutusten kanssa.

Ohjelman valmistelijoiden mukaan elvytysohjelman toimenpiteitä tulee tarkastella ensin ympäristönäkökulmasta.

MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola vaatii tiedotteessa selkeää tietoa siitä, mikä on Suomen hallituksen linja DNSH -periaatteeseen. Sen soveltaminen on uutta.

"Riski talouden näivettymisestä elvytyksen sijaan on ilmeinen, koska jo nyt DNSH-periaate on estämässä oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) varojen käytön turpeen uusien käyttömuotojen edistämiseen. Kun ympäristövaikutuksia tarkastellaan liian suppeasti, voidaan samalla aiheuttaa merkittävää haittaa ilmastolle tai vaikkapa eläinten hyvinvoinnille", Mäki-Hakola sanoo tiedotteessa.

MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin on harmissaan, että sidosryhmätilaisuudessa kuullun mukaan ainakaan maatalouden digiloikalle paketti ei juuri apuja tuo, sillä niin kutsuttujen data-avaruuksien rakentaminen on jo tässä vaiheessa karsittu kokonaan pois.

"Ruoka-alan kilpailukykyä edistävän digitaalisen ekosysteemin rakentamiseen onkin löydyttävä rahat muualta. Sääli ympäristön, tuottavuuden, jäljitettävyyden ja monen muun tavoitteen kannalta", Wallin harmittelee tiedotteessa.

Elvytysohjelman tavoitteena on rakentamista ohjaavan lainsäädännön kehittäminen siten, että rakentaminen on vähähiilistä ja tietopohja digitaalista, tiedote kertoo.

MTK muistuttaa, että etenkin puurakentamisen lisäämisellä näitä tavoitteita voidaan saavuttaa. Ohjelmassa todetaan aivan oikein, että lannoituksella voidaan kiihdyttää metsien kasvua, tiedotteessa todetaan. Tavoitteena tulee kuitenkin olla puun käytön lisääminen, ei pelkästään puumäärän kasvattaminen hiilen sitojaksi.

MTK kannustaa hallitusta kääntämään ohjelman viimeistelyssä painopisteen vahvasti elvyttävään suuntaan, sillä Suomi tarvitsee talouskasvua ja työpaikkoja. Biokaasu on nostettava entistä vahvemmin esille. Myös elintarvikevientiin on laitettava vauhtia ja maaseutumatkailun potentiaali on otettava käyttöön.

"Hyvä asia on, että maaseudun liiketoiminnalle keskeisen ja monipaikkatyön mahdollistavan laajakaistaverkon laajentaminen näyttää saavan edes jonkinlaisen potin ohjelmasta", Mäki-Hakola toteaa.