Lintuvahinkoja korvattiin viime vuonna ennätysmäärä
Puinnit viivästyivät myöhäisen syksyn takia, ja valkoposkihanhi tuhosi kasvustoja syysmuuttomatkallaan.
Valkoposkihanhia pellolla. Kuva: Kari SalonenVuonna 2015 sattui poikkeuksellisen paljon lintuvahinkoja, ympäristöministeriön ylitarkastaja Matti Osara kertoo. Korvauksia maksettiin peräti 560 000 euroa, kun tavallisesti summa on 200 000–300 000 euroa.
Valkoposkihanhien kevätmuutto pysähtyi pariksi päivää Kaakkois-Suomeen ja Pohjois-Karjalan alueille.
Toinen valkoposkihanhien vahinkopiikki osui syksyyn, kun puinnit myöhästyivät.
Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä naakat puolestaan pilasivat säilörehupaaleja. ”Ne ovat oppineet rei´ittämään paaleja, vaikka eivät ne niistä mitään syötävää saa.”
Lapin Tervola, Vaasan Söderfjärden ja Pohjois-Karjalan Tohmajärvi ovat erityisen herkkiä alueita syksyn kurkituhoille.
”Yhdellä pellolla voi olla jopa 5 000 kurkea”, Osara kertoo Söderfjärdenistä. Alue on useiden lintujen muuttoreitin solmukohta, hän selventää.
Lintutuhoille herkillä alueilla vahinkoja kannattaa ennakoida.
”Vihulintujen tappoluvat eivät toimi. Tappamisella saadaan hetken pelotevaikutus, mutta suunnitelmallisilla ennaltaehkäisykeinoilla voitaisiin päästä pysyvämpiin ratkaisuihin”, Osara kertoo.
Aktiivinen häirintä erilaisilla pelottimilla, jopa kaasutykeillä, on hänen mukaansa toimiva ratkaisu.
Mitä myöhemmäksi puinnit siirtyvät, sitä todennäköisempiä ovat lintuvahingot, Osara kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
