Yksi tuhannesta käy futuurikauppaa
Viljan futuurikauppa on harvinaista Suomessa. Asiantuntijajohtaja Timo Jaakkola Nordeasta arvioi, että vasta muutamat kymmenet viljelijät käyvät futuurikauppaa.
Maatiloja Suomessa on noin 60 000.
”Yhdysvalloissa futuuri- ja optiosuojaukset ovat osa aktiiviviljelijöiden normaalia toimintaa. Euroopassa suojaustarvetta ei oikeastaan ollut ennen vuonna 2007 alkanutta hintavaihtelua ja kuusi vuotta on hyvin lyhyt aika omaksua uusia toimintatapoja”, Jaakkola sanoo.
Viljelijöiden mielenkiinto futuureihin on selvästi lisääntynyt, mutta aloittamisen kynnys on useimmilla vielä ylittämättä.
Futuurikauppa suojaa viljan hintamuutoksilta. Viljan myyjä suojautuu hintojen laskulta ja ostaja hintojen nousulta.
”Etuna kiinteähintaisiin kauppasopimuksiin on mahdollisuus sulkea sopimus milloin tahansa ennen sopimuksen erääntymistä”, Jaakkola sanoo.
Jaakkolan mukaan suuri riski on sellaisissa futuurikaupoissa, joilla ei pyritä suojaukseen, vaan spekuloidaan hintamuutoksilla.
”Viljan ostaja voi esimerkiksi futuureja ostamalla tehtävän suojauksen sijaan spekuloida viljan hinnan laskulla ja myydä futuureita. Jos viljan hinta odotusten vastaisesti kääntyykin nousuun, tappiota tulee sekä futuurikaupassa että fyysisen viljan kaupassa.”
Jaakkola kuitenkin nostaa suurimmaksi futuurikauppaan liittyväksi riskiksi sen ulkopuolelle jäämisen.
”Suojaamatta jättäminen, joka on tullut soija- ja viljapohjaisia rehuja käyttäville kotieläintiloille erittäin kalliiksi. Hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen ja markkinariskit tulevat ketjun läpi lyhentämättöminä tuottajalle asti eivätkä ne poistu katsomalla toisaalle.”
Futuurikauppaan lähdettäessä on mietittävä, millä hintatasolla suojauksia kannattaa tehdä.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
