Lähiruoka on usein ensimmäinen askel ekomatkailun suuntaan
Valtaosa ihmisistä matkailee edelleen niin kuin aina ennenkin.
Hiilijalanjälkeä ei juuri ajatella, sanoo Matkailun edistämiskeskuksen tutkimus- ja kehitysjohtaja Kristiina Hietasaari.
Hänen mukaansa ekologisesta matkailusta puhutaan entistä enemmän, mutta puhe on kääntynyt teoiksi vain pienen joukon kohdalla.
Silti muutosta vastuullisempaan suuntaan tapahtuu. Esimerkiksi lähiruoka kiinnostaa, vaikka ekologinen matkailu ei olisi sydäntä lähellä.
”Lähiruuan tuoreus ja hyvät maut tekevät sen, että kaikki sitä arvostavat”, Hietasaari sanoo.
Lähiruokaan onkin Hietasaaren mukaan kiinnitetty huomiota melkein matkakohteessa kuin kohteessa.
”Se on helppo osa-alue ottaa käyttöön.”
Myöskään hotelleille vastuullisuus ei ole enää erottautumistekijä.
Ohjelmapalveluissakin näkyy pientä muutosta. Lapissa eräät yritykset ovat esimerkiksi siirtyneet sähkökäyttöisiin moottorikelkkoihin. Syynä eivät tosin ole pelkästään luontoarvot, vaan matkailijan mukavuus muutenkin.
Lentäminen ei kuitenkaan näytä vähenevän.
Hietasaari kertoo, ettei Matkailun edistämiskeskus markkinoi erityisesti ekomatkailua.
Keskuksen ensisijainen tehtävä on rakentaa mielikuvaa Suomesta, eli markkinoida maakuvaa. Se tapahtuu suurilla linjauksilla.
Ruotsi on tuonut matkailun ekologista puolta esille omassa markkinoinnissaan. Siellä markkinointi tehdään yritysten ja alueiden kanssa. Ero johtuu lähtökohdista.
”Suomi on matkailukohteena tuntematon. Ruotsi on niin paljon pidemmällä ihmisten mielissä matkakohteena, että he voivat tuoda esiin erilaista tarjontaa.”
Suomesta ei siis tiedetä maailmalla mitään. Jos joku mielikuva on, se liittyy luontoon.
”Vahvin mielikuva maailmalla on, että Suomessa on kaunista ja koskematonta luontoa.”
Näin siis siitä huolimatta, ettei vastuullisuudesta meteliä pidetäkään.
”Suomessa yritykset itse satsaavat erittäin vähän markkinointiin”, Hietasaari sanoo.
Markkinointirahoissa Suomi jääkin auttamatta Norjan ja Ruotsin jalkoihin. Norja käyttää matkailumainontaan vuodessa noin 40 miljoonaa euroa, Ruotsi valtion 17 miljoonaa plus matkailuelinkeinon satsaama toiset 17 miljoonaa.
Suomessa valtion budjetista liikenee 10 miljoonaa euroa.
Pohjoisessa onkin pelätty, että matkailijat siirtyvät Pohjois-Ruotsiin, jossa matkailutarjontaa on kehitetty kovasti.
Kilpailu on kiristynyt, mutta Hietasaari huomauttaa Ruotsin tulevan selkeästi Suomen Lapin perässä.
”Matkailutarjonta Lapissa huomattavasti kehittyneempää kuin Ruotsissa”, Hietasaari sanoo.
”Ulkomaiset matkanjärjestäjät, jotka ovat käyneet Ruotsissa ja siirtäneet Suomesta bisnestä Ruotsin Lappiin, ovat tulleet takaisin. He ovat todenneet, että Ruotsin tuote ei ole yhtä hyvässä kuosissa kuin Suomessa.”
Suomen Lappi näyttää siis pärjäävän kilpailussa. Hietasaari sanoo, että tänä talvena pohjoisessa on todistettu kovaa kasvua.
”Eivät ne ainakaan vielä ole päässeet ohi meistä.”
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
