Kylätoiminta juurtunut Pohjanmaalle

Kylätoiminta on juurtunut vahvimmin Pohjanmaalle, entisen Vaasan läänin kyliin.

Lähes yhtä elinvoimaista toiminta on Satakunnassa ja Kainuussa.

Maakunnittaiset erot käyvät ilmi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin raportista. Se paikallistaa aktiivisen kylätoiminnan etenkin ydinmaaseudulle, monipuolisen alkutuotannon alueille.

Pohjanmaan kylissä on ylivoimaisesti eniten hanketoimintaa. Vähiten hankkeita on toteutettu kylätoimikuntien johdolla Lapissa ja Uudellamaalla.

Tyypillistä pohjalaiskylille on aktivoida nuoria, rakentaa ja kunnostaa yhteisiä toimitiloja sekä pyörittää tavaroiden ja tilojen vuokrausta.

Yhteistyö kunnan ja muidenkin tahojen kanssa on muita alueita vilkkaampaa.

Harvaan asutulla maaseudulla kylätoiminta on vähäisintä.

Lapin kyläyhteisöt ovat kuitenkin olleet aktiivisimmin liikkeellä valtakunnan tason vaikuttamisessa.

Toimivat verkkosivut on raportin mukaan vain joka toisella kyläyhdistyksellä. Raportti nojaa neljä vuotta sitten kerättyyn kyselyyn, joten verkkonäkyvyys lienee jo parempi.

Kärjessä oli Uusimaa, jossa kolme neljästä kyläyhdistyksestä tiedotti toiminnastaan verkkosivuilla. Vähiten verkkosivuja käytettiin Lapissa.

Tyypillinen kylätoimija on 50–65-vuotias ja asunut pitkään kotiseudulla. Alle 35-vuotiaita on mukana eniten Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan kylätoiminnassa.

Kylätoiminnan ydin näyttää tutkija Vesa Rouhiaisen mukaan säilyvän perinteisenä. Enemmistö kyselyyn vastanneista haluaa pitää kylätoiminnan erillään kunnan peruspalvelujen tuottamisesta.

Toisaalta noin puolet ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kyläyhteisöistä uskoo, että paikallisten peruspalvelujen saatavuus on tulevaisuudessa yhä enemmän yhdistysten vastuulla.

Kylätoiminta keskittyy alle 500 asukkaan kyläyhteisöihin. Yli tuhannen asukkaan yhteisöt ovat raportin mukaan melko harvinaisia.

TARJA HALLA

Enemmistö haluaa pitää kylätoiminnan

erillään kunnan

peruspalvelujen tuottamisesta.«

Avaa artikkelin PDF