Koulutusta viedään nyt enemmän maailmalle – "Suomi voisi ottaa osansa miljardiluokan liiketoiminnasta"

Saudiarabialainen englanninopettaja Naif Hamed Almutairy on yksi Suomeen saapuneista opettajista. Puolen vuoden aikana hän haluaa tutustua suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Kuva: Sanne Katainen

Suomi tunnetaan maailmalla hyvistä oppimistuloksista ja laadukkaasta koulutuksesta. Sipilän hallituksen ohjelmassa koulutusvienti kuuluu kärkihankkeisiin. Tavoite on kasvattaa koulutusvientiä kolmanneksella, 350 miljoonaan, ensi vuoden loppuun mennessä.

"Se on aika kummallista, että Suomi on ollut maailmalla erittäin tunnettu koulutuksesta, mutta sitä ei ole tähän mennessä onnistuttu kovin hyvin kääntämään bisnekseksi", opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälisten asiain johtaja Jaana Palojärvi kertoo.

Hänen mukaansa suomalaista koulutusta on muutamana viime vuotena alettu viedä maailmalle enenevissä määrin. Kasvavalla alalla on tällä hetkellä noin sata toimijaa. Joukossa on niin yrityksiä kuin oppilaitoksia.

"Ehkä siitä ei euroilla mitattuna tule uutta Nokiaa, mutta palveluviennin puolella se on yksi malliesimerkkejä siitä, mitä Suomi voisi tehdä."

Koulutusvienti tarkoittaa kaupallista toimintaa, jossa tuotteistetaan suomalaista osaamista. Tällä hetkellä maailmalle viedään koulutusta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Ensimmäinen suomalaista opetussuunnitelmaa noudattava koulu avattiin Qatarin pääkaupunkiin Dohaan vuonna 2014. Tänä lukuvuonna koulussa opiskelee noin 750 oppilasta lukuisista eri kansallisuuksista.

Opetushallituksen Education Finland -kasvuohjelman ohjelmajohtaja Lauri Tuomi nostaa esiin suomalaisen koulutusjärjestelmäosaamisen; meillä on mahdollisuus kulkea laadukas oppimispolku päiväkodista korkeakouluun.

"Maailmalla on paljon toimijoita, jotka istuttavat oman maan koulutusjärjestelmän sellaisenaan kohdemaahan", Tuomi aloittaa.

Hänen mukaansa Suomen lähtökohtana on sovittaa koulutus paikalliseen kulttuuriin.

"Paras ratkaisu syntyy, kun paikallinen tuntemus kytketään suomalaiseen osaamiseen."

Toisaalta myös Suomeen tullaan koulutusviennin perässä. Erityisesti Suomen laadukas opettajankoulutus on herättänyt kiinnostusta.

Toukokuun lopulla Suomeen saapui 115 saudiarabialaista opettajaa. Tavoitteena on oppia, mikä tekee suomalaisesta koulutuksesta ainutlaatuista.

"On yllättävän tärkeää, että Saudeihin koulutettavat opettajat saavat kuvan siitä, millaisessa ympäristössä kouluissa opitaan ja toimitaan Suomessa", Tuomi sanoo.

Tällä hetkellä suomalainen koulutusvienti keskittyy Kiinaan, Persianlahden alueelle, Kaakkois-Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Tuomen mukaan isoilla talousalueilla on oltu kiinnostuneita suomalaisesta koulutuksesta.

"Suomi on esimerkki siitä, miten pieni maa on pystynyt menestymään koulutuksella."

Koulutusviennin haasteena on ollut Suomen lainsäädäntö ja koulutuksen tuotteistaminen. Hallituksen tavoitteena on purkaa koulutusviennin esteitä, kuten ammattikoulututkintojen myymistä ulkomaille.

Alkuvuodesta aloitettiin ammatillisen koulutuksen vientikokeilut 20 maahan. Tutkinnon kielivaatimuksissa on joustoa, mutta ydinosaamisen velvoitteet ovat samat kuin Suomessa suoritetussa koulutuksessa.

Jaana Palojärvi kertoo, että vuosi sitten käyttöön otetut lukuvuosimaksut EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille oli askel koulutusviennin lisäämiseen.

"Suurin haaste on ollut se, että Suomessa on yleisesti mielletty, että koulutus on ollut tällainen ei-kaupallistettavissa oleva asia."

Tuomen mukaan koulutusvienti on lähtenyt Suomessa hyvin liikkeelle, mutta markkinat ovat avautuneet hitaasti. Hän on luottavainen tulevaisuuden suhteen.

"Maailmalla koulutus on arvioitu yhdeksi mittavaksi ja kasvavaksi toimialaksi. Koulutusosaaminen on miljardiluokan liiketoimintaa, josta Suomi voisi ottaa osansa."