Oikeudenkäynti alkaa miljoonapetosjutussa – puhelinhuijausten kohteena eläkeläiset

Poliisin mukaan huijarit veivät uhrien tililtä rahat ja ottivat heidän nimissään pikapäätöksellä myönnettäviä pankkien vakuudettomia lainoja. Lisäksi uhrien luottokorteilla tehtiin verkko-ostoksia ja luottokorttitilien varoja siirrettiin huijareille. LEHTIKUVA/poliisi.  

Pohjois-Savon käräjäoikeudessa alkaa tänään oikeudenkäynti jutussa, jossa rikollisryhmän syytetään tehtailleen eläkeläisiin kohdistuneita puhelinhuijauksia. Case Crook -nimellä tunnetussa rikosvyyhdissä sadoilta uhreilta vietiin poliisin mukaan yhteensä miljoonia euroja.

Rikosnimikkeitä jutussa ovat muun muassa törkeä petos ja törkeä rahanpesu. Poliisin mukaan huijarit veivät uhrien tililtä rahat ja ottivat heidän nimissään pikapäätöksellä myönnettäviä pankkien vakuudettomia lainoja. Lisäksi uhrien luottokorteilla tehtiin verkko-ostoksia ja luottokorttitilien varoja siirrettiin huijareille.

Poliisin mukaan monet uhreista menettivät rikollisille kaikki säästönsä.

”Rikoskokonaisuudessa uhrin asemaan joutuneilla on todella hankala elämä tämän rikoksen jälkeen, koska rahaa ei ole yhtään, ja pankit sekä rahoituslaitokset vaativat maksamaan näitä takaisin, eikä eläke riitä edes näiden luottojen kuukausieriin”, vyyhdin päätutkija, rikosylikonstaapeli Sami Hahl Itä-Suomen poliisista kuvaili uhrien tilannetta poliisin tiedotustilaisuudessa kuun alussa.

Rikollisten käytössä oli soittolista, jolla oli yhteensä noin 32 000 suomalaista. Poliisi varoitti vuoden 2024 heinäkuussa ja lokakuussa soittolistalla olleita kohdennetusti tekstiviestillä ja tiedotti asiasta julkisuuteen.

Epäillyistä suurin osa on Ruotsin ja Suomen kansalaisia. Osa rikosepäilyistä on edelleen esitutkinnassa.

Poliisin mukaan rikollisryhmän toimintatapa oli samanlainen kaikissa epäillyissä rikoksissa. Pankin tai rahoituslaitoksen virkahenkilönä esiintyvä huijari oli ensiksi saanut uhrin uskomaan, että hänen nimissään on jätetty laina- tai rahoitushakemuksia. Kun uhri kertoi, ettei hän ollut tehnyt hakemuksia, virkailijana esiintynyt rikollinen on kertonut aloittavansa hakemusten peruuttamisen.

Todellisuudessa mitään lainoja tai luottoja ei ollut. Kun uhri oli saatu pelottelemalla luovuttamaan huijarille pankkitunnuksensa ja kirjautumisvarmenteensa sekä hyväksymään tilisiirrot, ryhdyttiin uhrin tilillä olleita varoja siirtämään rikollisten tileille.

Poliisin mukaan tilisiirrot tehtiin pääosin suomalaisille bulvaanitileille, joista rahat nostettiin käteiseksi tai niillä ostettiin matkapuhelimia, jotka sitten myytiin eteenpäin. Pesty rikoshyöty siirrettiin Suomen rajojen ulkopuolelle. Anastettua rahaa muutettiin myös kryptovaluutoiksi.

Poliisin mukaan epäillyt toimivat ammattimaisesti ja perustivat organisaation rikosten tehtailua varten. Ryhmällä oli soittokeskukset Espanjassa, Marokossa, Irlannissa ja Ruotsissa. Myös Kuopioon yritettiin poliisin mukaan perustaa soittokeskusta.