Ympäristöystävällisimpänä markkinoitu olikin myrkyllisin – tutkijat tekivät karun havainnon veneiden pohjamaaleista

Erilaisia ​​veneenpohjamaaleja maalattu paneeleihin, jotka olivat upotettuina rannikkovesiin. Kuvassa näkyy, miten paneelit ovat peittyneet vaihtelevassa määrin leviin, merirokkoihin ja muihin eliöihin. Kuva: Ann Larsson

Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että useat yleiset veneiden pohjamaalit aiheuttavat merkittäviä ympäristöriskejä. Myös ympäristöystävällisenä markkinoitu vaihtoehto osoittautui erittäin myrkylliseksi vesieliöille.

Moni veneenomistaja maalaa veneensä pohjan pohjamaaleilla, jotka vapauttavat myrkyllisiä aineita eli biosidejä. Yleisimpiä ovat kuparioksidia sisältävät maalit. Haittapuolena on, että kupari voi vaikuttaa muihin eliöihin ja saastuttaa sekä veden että pohjasedimentin.

Tutkimuksessa ruotsalaisten, tanskalaisten ja ranskalaisten yliopistojen tutkijat tarkastelivat seitsemää erilaista pohjamaalia. Viisi maalia sisälsi 6–32 painoprosenttia kuparia, yksi oli biosiditon silikonimaali, jonka pinta vaikeuttaa organismien kiinnittymistä. Yksi tuote sisälsi kuparin sijasta tralopyriiliä ja sinkkipyritionia.

Maalien tehokkuuden testaamiseksi paneelit maalattiin ja upotettiin rannikkovesiin Ruotsissa, Tanskassa ja Ranskassa jopa kuudeksi kuukaudeksi.

Tutkijat tekivät myös testejä arvioidakseen maalien vaikutusta ympäristöön. Mitattuihin päästöihin perustuvassa ympäristöriskin arvioinnissa minkään biosidimaalin ei katsottu täyttävän nykyisiä ympäristövaatimuksia.

Tulosten mukaan biosiditön silikonimaali tarjosi parhaan suojan ja seuraavaksi eniten suojasi tralopyriiliä sisältävä maali. Kuparimaaleissa kuparipitoisuudella ei juurikaan nähty olevan merkitystä. Alhaisempia kuparioksidipitoisuuksia sisältävät maalit osoittivat yleensä vähäisempää ympäristövaikutusta säilyttäen samalla tehonsa. Kuparipinnoitteet täyttivät ympäristöriskikriteerit vain yhdessä kolmesta tutkimuspaikasta.

Tralopyriiliä sisältävän maalin katsottiin aiheuttavan suurimman ympäristöriskin, vaikka sitä markkinoitiin ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona.

”Testin voittaja on silikonimaali, jolla on paras vahva kiinnittymisenestoteho ja se oli myrkytön. Sen kiinnittäminen vaatii hieman erilaisen työmenetelmän , jotta silikonimaali saadaan tarttumaan veneen pohjaan. Vertailussamme se on kuitenkin kokeilemisen arvoinen”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Maria Lagerström Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta.

”Suuria kuparipitoisuuksia sisältävien maalien poistamisella markkinoilta olisi erittäin suuria vaikutuksia Euroopan rannikkovesiin. Enkä myöskään ymmärrä, miksi tralopyriilimaalin kaltaisten erittäin myrkyllisten tuotteiden pitäisi olla sallittuja missään Euroopan maassa”, hän jatkaa.

Mekaaninen puhdistus estää kasvuston kiinnittymistä veneen pohjaan. Pohjan voi pestä käsin harjaamalla tai käyttäen harjapesuria. Kuva: Jaana Kankaanpää

Tukes muistuttaa sivuillaan, että veneiden pohjien myrkkymaalaus ei ole paras eikä haitattomin tapa estää eliöiden kiinnittymistä veneen pohjaan. Veneen pohjia maalataan, koska pohja merialueilla voi peittyä leviin, merirokkoihin ja muihin merieliöihin, mikä tekee veneestä painavamman ja lisää polttoaineenkulutusta.

Sisävesillä merirokkoa tai muita kovakuorisia pohjaan kiinnittyviä eliöitä ei esiinny, mutta veneiden pohjiin kertyy merirokon sijasta sisävesillä erilaisia leviä, mikrobeja ja limakalvoja. Ympäristölle haitallisten myrkkymaalien käyttö sisävesillä on ollut kiellettyä vuodesta 2005 lähtien.