Köyhyys ja metsäkatokulkevat käsi kädessä Sambiassa
Pintakasvillisuutta ei juuri ole. Sateet ja tuulet ovat huuhtoneet pintamaan pois, joten puiden juuret törröttävät esillä. Heli Virtanen Kuva: Viestilehtien arkistoLUSITU, SAMBIA (MT)
Tältä metsäkato siis näyttää.
Pintakasvillisuus on hävinnyt Lusitun alueelta lähes kokonaan. Eroosio on voimakasta, ja punertavassa maassa näkyy metrin syvyisiä halkeamia. Puiden juuret irvistelevät maan pinnalla.
Yksittäinen lehmä hamuaa suuhunsa niitä harvoja kasveja, joita maassa vielä kasvaa.
Lusitun historia ulottuu vuoteen 1958.
Silloin Sambian ja Zimbabwen välillä virtaava Sambesijoki padottiin. Joen yläjuoksulle syntyi 220 kilometriä pitkä ja muutamia kymmeniä kilometrejä leveä Karibajärvi.
Lusituun asutettiin väkeä 39 kylästä, jotka olivat jäämässä tekojärven alle.
Lusitussa maa ei kuitenkaan ollut yhtä hedelmällistä kuin joen läheisyydessä.
”Täällä maa kesti kesti viljelyä vain muutamia vuosia. Sitten oli raivattava lisää peltoa”, kertoo yksi kylän asukkaista.
Metsäkatoon johtava kierre oli alkanut.
Nyt, kun Lusitussa on asuttu reilut 50 vuotta, metsäkatoon on herätty.
Paikalliset elävät pitkälti omavaraistaloudessa. Rahaa riittää vain tärkeimpiin hankintoihin, joten ruoka on viljeltävä itse. Koska lannoitteisiin ei ole varaa, viljelysmaata raivataan jatkuvasti lisää.
Lusitun alue ei ole maan ainoa, jossa kamppaillaan metsäkadon kanssa.
FAO:n tilastojen mukaan Sambian metsäpinta-ala pienenee vuosittain 167 000 hehtaarilla.
Sambiassa metsiä käytetään yleisesti puuhiilen tuotantoon. Puuhiilen myynnistä paikalliset saavat tuloja, mutta toisaalta sen valmistus hävittää isoimmat puut.
Lusitun alueella valmistetaan lisäksi koreja ja mattoja palmunlehdistä. Koska metsät ovat hävinneet kylien välittömästä läheisyydestä, palmunlehdet on haettava noin kymmenen kilometrin päästä. On ajan kysymys, milloin palmut loppuvat sieltäkin.
”Jos korinteko lakkaa, puuhiiltä valmistetaan entistä enemmän”, arvioi Sambiassa työskentelevä ulkoministeriön erityisasiantuntija Marja Ojanen.
Suomen valtio on alkanut rahoittaa hanketta, jonka tarkoitus on palauttaa metsä Lusituun.
Sambialainen Harvest Help -järjestö kasvattaa puita taimitarhallaan ja opettaa paikallisille metsänhoitoa.
”Ihmisten kouluttaminen on keskeistä”, järjestön toiminnanjohtaja Alexander Kasinzi uskoo.
Lusitun hanke on käynnistynyt paikallisia metsänvartijoita kouluttamalla. Joka kylästä on valittu kaksi henkilöä, joille on opetettu metsänhoitoa. Jatkossa he valvovat, ettei alueella nyt kasvavia puita hävitetä.
”Tavoite on, että jokainen kotitalous istuttaa 200 puuta ja huolehtii niistä”, kertoo yksi metsänvartijaksi koulutetuista.
Metsänvartijat vievät metsänhoidon oppia eteenpäin kotikyliinsä.
Alueelle on tarkoitus istuttaa kaikkiaan 20:tä puulajia. Niistä 18 kasvaa alueella entuudestaan ja vain 2 on uusia. Uusiin puulajeihin kuuluu esimerkiksi neem, joka ei kelpaa termiiteille.
On arvoitus, miltä Lusitun alueella näyttää kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun suurin odotuksin aloitettu metsityshanke epäonnistuu Sambiassa.
Ojanen arvioi, että tämänkertaisella hankkeella on mahdollisuuksia onnistua.
Kyläläiset näyttävät käsittäneen, että vain he itse voivat vaikuttaa siihen, mitä tahtia metsäkato etenee.
”Yhteisön on itse etsittävä ongelmiinsa ratkaisut”, Kasinzi sanoo.
Harvest Helpin tavoite on, että kerran aloitetut hankkeet jäävät pyörimään kyläläisten johdolla. Hanke on onnistunut siinä vaiheessa, kun sen käynnistänyt järjestö on tehnyt itsestään tarpeettoman.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
