Simpukka haittaa vesiensuojelua Perniössä
Viljelijä Matti Fontell ihmettelee, miksi Perniöjoen tulvimista ei saa estää ruoppauksella. Taustalla näkyy veden valtaama Fontellin syysviljapelto . Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoSalon Perniössä sijaitseva Perniönjoki tulvii paraikaa yli äyräidensä. Tulvimisen myötä vaarassa ovat paitsi lähellä kulkevat maantiet ja rautatie sekä asutus Perniön entistä kuntakeskusta myöten, kertoo perniöläinen Matti Fontell.
Viljelijöiden näkökulmasta murhetta aiheuttaa veden nousu jokea reunustaville pelloille.
Fontell itse viljelee pelloillaan muun muassa sokerijuurikasta.
”Juurikasta on pilaantunut tulvien takia moneen kertaan.”
Ruoppauksella tulvimista ei kuitenkaan voi estää. Siitä pitää huolen luonnonsuojelulaki. Se estää myös olemassa olevien ojien kunnostuksen.
Perniönjoessa on havaittu elävän vuollejokisimpukkaa. EU:n luontodirektiivin perusteella sen lisääntymis- ja levähdyspaikat on suojeltava myös muualla kuin varsinaisilla suojelualueilla.
Perniönjoen tilanteesta kertoi ensimmäisenä Salon seudun sanomat.
Fontellin mukaan Perniönjoki on ruopattu ensimmäisen kerran 1930-luvulla, ja 1960- ja 70-lukujen taitteessa sitä on ruopattu uudelleen. Hän pitää outona, että nyt ruoppausta ei enää sallita.
”Simpukasta on tullut uhanalainen EU:n myötä, vaikka elykeskuksen mukaan sitä elää joessa ’miljoonia’. Nyt se estää täällä sellaisen toiminnan, jota on aikaisemmin harjoitettu.”
Fontell arvelee, että Perniönjoen tapaus on vain jäävuoren huippu. Siksi hän otti asian tiimoilta yhteyttä MTK:hon.
MTK:n ympäristö- ja maapolitiikkaryhmän lakimiehen Tommi Siivosen mukaan tilanteessa ei ole tulkinnanvaraa.
”Luonnonsuojelulain 49 pykälän mukaan levähdys- ja lisääntymisalueet on suojeltava. Kysymys on enemmän nyt siitä, miten ne suojellaan”, hän toteaa.
”Suojelu on toteutettavissa monilla eri tavoilla. Esimerkiksi liito-oravan kohdalla suojelu on voinut tarkoittaa niin 300 neliön suojelemista kuin neljän hehtaarinkin suojelua ja kaikkea siltä väliltä.”
Se on Siivosen mukaan selvää, että valtiolla on korvausvastuu siinä tilanteessa, että suojelu aiheuttaa maanomistajille kustannuksia tai tuotannonmenetyksiä.
”Kaikki haitat on korvattava, jos korvauskynnys ylittyy.”
”Peruskuivatushankkeet, jotka ovat vesiensuojelun kannalta oleellisia, hidastuvat ja estyvät simpukan vuoksi”, harmittelee MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.
Pietola pitää tilannetta siinä mielessä hyvin haasteellisena, että vastakkain joutuvat kaksi eri suojelun kohdetta, direktiivin mukaan suojeltava eliölaji ja vesistöjen, ennen muuta Itämeren tilan suojelu.
Matti Fontell peräänkuuluttaa poliittisilta päättäjiltä rohkeutta tarttua tällaisiin asioihin.
”Maaseudun elinkeinotoiminta käy näillä päätöksillä mahdottomaksi Onko meillä tällaiseen varaa?”
JUHANI REKU
Maaseudun elinkeinotoiminta käy näillä päätöksillä mahdottomaksi. Onko meillä tällaiseen varaa?«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
