Saksa ei pysty hinaamaan koko Eurooppaa
Suomen talous kasvaa ensi vuonna 2,3 prosenttia, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT. Ennuste on syksyn myönteisin, sillä muilla ennustajilla kasvuprosentit ovat yhden ja 2,1:n välillä.
Syynä myönteisyyteen on maailmantalouden kasvu ja siihen kelkkaan Suomi pääsee mukaan.
”Odotukset maailmalla ovat parantuneet. Eurokriisi on rauhoittunut, sillä kriisimaissa pohja on saavutettu”, PTT:n ekonomisti Janne Huovari perustelee.
Mutta riskejä on, eikä kasvu ole vahvaa.
Euroopan talouden veturina pidetyn Saksan talouden rakenne ei ole kunnossa. Siksi siitä ei ole hinaamaan koko euroaluetta.
”Parhaan ymmärryksen mukaan Saksan kasvustrategia on väärä. Työllisyys on parantunut, mutta koulutukseen tai yrityksiin ei investoida”, PTT:n tutkimusjohtaja Markus Lahtinen sanoo.
Kun on keskitytty parantamaan työllisyyttä, ovat muut uudistukset jääneet.
”Vaihtotase on ylijäämäinen, mutta hyöty siitä ei valu kuluttajien taskuihin. Maassa, joka on teknologian huippua, pitäisi investoida koulutukseen. Saksassa ei niin tehdä”, Lahtinen sanoo.
Suomessa talouden rakennetta parantavia päätöksiä tehtiin kesällä. Uudistus oli PTT:n mielestä hyvä alku, mutta riittämätön.
Siksi talouden kasvu kätkeekin ansan.
”Haaste on suurimmillaan, jos ensi vuonna saadaan hieman happea. Silloin helposti nostetaan jalka pois kaasulta”, Lahtinen sanoo.
Hän tarkoittaa sitä, että kasvuun tuudittautuvat päättäjät jättävät helposti vaikeat päätökset tekemättä.
Talouden rakennetta pitää edelleen uudistaa, eikä se tunnu onnistuvan hyvinä aikoina.
”Kesällä tarvittiin hirveän musta tunnelma, että saatiin muutokset aikaiseksi”, Lahtinen sanoo ja viittaa hallituksen rakenneuudistuksiin.
Sen verran tuloksia uudistuksista tulee, että yhdessä talouskasvun kanssa julkisen talouden velka ei ylitä 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Päätöksien tekeminen on vaikeaa muuallakin. USA:ssa neuvotellaan velanoton valtuuksista, eikä pitkäaikaista ratkaisua saada aikaan. Euroalueella on pitkään odotettu päätöksiä rakenteesta.
Saksan vaalitulos ei Lahtisen mukaan viittaa siihen, että siellä rakennemuutos vauhdittuisi.
Nokian vetämän elektroniikkateollisuuden romahtaminen ja Venäjän kaupan hyytyminen ovat rapauttaneet Suomen kilpailukykyä palkkojen nousua enemmän.
Maltilliset palkankorotukset eivät ratkaisevasti paranna Suomen kilpailukykyä, sillä niitä tehdään muissakin maissa.
Kansan ostovoima voi kuitenkin pysyä.
”Työllisyys kasvaa hieman. Pääomatulot ja yritystulot kasvattavat kotitalouksien tuloja palkankorotuksia enemmän. Tulot ovat edelleen kulutusta suuremmat”, Huovari sanoo.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
