Espanjan tukipakettiei rauhoittanut markkinoita
STRASBOURG (MT)
Viikonloppuna Espanjalle luvattu tukipaketti ei ole rauhoittanut markkinoita toivotusti.
Euromaiden sopima 100 miljardin euron hätälaina Espanjan pankkien tukemiseksi pudotti hetkellisesti maan maksamia korkoja, mutta tiistaina Espanjan 10-vuoden valtiolainojen korot hipoivat jälkimarkkinoilla sietokyvyn rajana pidettyä 7 prosenttia.
Ensimmäinen todellinen testi on torstaina, kun Espanja kauppaa lainojaan suoraan sijoittajille.
”Todennäköisesti Espanja siirtyy jossain vaiheessa kokonaan EU:n pysyvän kriisirahaston asiakkaaksi. Tällä paketilla ostetaan korkeintaan hiukan lisäaikaa”, konservatiivista EPP-ryhmää edustava europarlamentaarikko Sari Essayah (krist.) arvelee.
Lähipäivinä myös Kyproksen odotetaan pyytävän talousapua euromailta. Saarivaltion pankit ovat joutuneet kärsimään isoja tappioita Kreikan velkajärjestelyn takia. Kyproksesta on tulossa viides euromaa, joka joutuu turvautumaan ulkopuoliseen talousapuun. Eri arvioiden mukaan Kyproksen tarvitseman tukipaketin suuruus olisi 3–4 miljardia euroa.
Euroalueen kannalta pikkuvaltion ongelmilla ei juuri ole merkitystä, mutta ne lisäävät entisestään pelkoja talouskriisi leviämisestä. Tähän asti on toivottu, että euromaiden 500 miljardin euron pysyvä kriisirahasto olisi riittävän suuri ”palomuuri” estämään kriisin tarttumisen esimerkiksi Espanjaan ja Italiaan.
”Espanjan tilanne osoittaa, että euromailla ei ole mitään palomuuria, vaan jauhesammuttimia. Oikea palomuuri voi olla vain yhteisvastuu veloista, tai eurooppalainen roskapankki”, keskustaliberaalia Alde-ryhmää vetävä Guy Verhofstadt muistutti lehdistötilaisuudessa tiistaina Strasbourgissa.
Viime päivinä eniten esillä ollut ratkaisu kriisiin olisi niin sanotun pankkiunionin perustaminen. Käytännössä se tarkoittaisi euroalueen pankkien yhteistä talletussuojaa ja pankkivalvontaa. Tällä hetkellä pankkitalletusten takaaminen ja pankkien valvonta on pääosin jäsenmaiden omalla vastuulla.
EPP-ryhmän suomalaismeppien mielestä pankkiunionille olisi tarvetta.
”Jonkinlainen pysyvämpi ratkaisu pankkisektorin ongelmiin pitää saada, mutta yhteinen talletussuoja täytyy perustua pankkien keräämään rahastoon eikä jäsenmaiden yhteisvastuuseen”, Essayah sanoo.
”Yhteisten pelisääntöjen vahvistaminen on tärkeää, mutta vastuun täytyy säilyä jäsenmailla itsellään”, Eija-Riitta Korhola (kok.) säestää.
Myös Petri Sarvamaa (kok.) suhtautuu pankkiunioniin varovaisen myönteisesti.
”Se olisi osa eurooppalaisen integraation tiivistämistä, mutta mitään muuta vaihtoehtoa ei ole.”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
