Kalastusmatkailusta kaivattuja työpaikkoja
”Kalastusmatkailua syntyy, jos vesissä on kaloja”, tiivisti yrittäjä ja urheilukalastaja Pekka Sivonen oman kokemuksena kalastusmatkailuyrittäjänä.
Sivonen puhui maanantaina järjestetyssä eduskuntaseminaarissa Suomen kalastusmatkailun tulevaisuudesta. Seminaari toi yhteen kalastusmatkailuyrittäjät ja päättäjät.
Sivosen mukaan Suomeen voidaan kehittää kalastusmatkailusta satojen miljoonien eurojen kasvava toimiala, joka loisi tuhansia uusia työpaikkoja erityisesti seuduille joissa niistä on eniten puutetta.
Seminaarissa puhunut islantilainen yrittäjä, North Atlantic Salmon Fundin (NASF) puheenjohtaja Orri Vigfússon käytti voimakkaan puheenvuoron kestävän kalastusmatkailun puolesta.
Hänen organisaationsa NASF on jo vuosia korvannut tulomenetyksiä ammattikalastajille, jotka ovat luopuneet lohen verkkokalastuksesta. Näin on Islannissa saatu jokien kalakantoja elpymään ja kalastusmatkailusta on tullut kannattavaa liiketoimintaa.
Vigfússon on laskenut, että 40 jokeen nousevaa lohta luovat aina yhden työpaikan kalastusmatkailuun.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä kertoo kalastusmatkailijan arvostavan saalisvarmuutta ja isoja kaloja.
Hän muistuttaa, että kalastuslaki antaa jo nyt mahdollisuudet säädellä verkkokalastusta ja kalojen alamittoja niin, että heikossa tilanteessa olevat vaelluskalakannat vahvistuvat pyyntiä kestäviksi.
”Uudessa kalastuslaissa tulee säilyttää tehokkaat keinot kalastuksen sääntelyyn.”
Seminaarissa kommenttipuheenvuoron käyttänyt Suomalais-Venäläisen Kauppakamarin markkinointipäällikkö Marjut Sirola näkee mahdollisuuden saada Suomeen lisää kalastusmatkailijoita myös Venäjältä, kunhan tuote on kunnossa.
Vertailukohtana hän käyttää Kuolan alueelle Suomestakin suuntautuvaa kalastusmatkailua, jossa yksittäinen kalastusturisti vie alueelle 2 000–2 500 euroa viikossa.
”Mikäli kalakannat ja kalastusturismiin liittyvät oheispalvelut olisivat kunnossa, osa venäläisten kasvavasta luonto- ja kalastusmatkailukiinnostuksesta olisi kanavoitavissa Suomeen”, Sirola sanoi.
Hän painottaa myös kalakantojen elvytyksen merkitystä: ”Kaunis mutta kalaton Suomi ei riitä.”
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
