
Tällaisia vaikutuksia sumulla on Suomessa ja maailmalla – katso lukijoiden upeat sumukuvat
Ilmaston lämpeneminen oletetusti aikaistaa keväistä sumukautta ja myöhentää sitä syksyisin.Ilmaston lämpeneminen oletetusti aikaistaa keväistä sumukautta ja myöhentää sitä syksyisin. Tosin asiaa on tutkittu hyvin vähän.
”Sumua esiintyy vuosittain eniten syksyllä loka-marraskuussa, sekä keväällä maaliskuun aikoihin. Esiintyvyys vaihtelee tietysti hieman riippuen missä päin Suomea ollaan”, väitöskirjatutkija Panu Maalampi Ilmatieteen laitokselta kertoo.
Suomessa sumu vaikuttaa lähinnä lento-, laiva- ja autoliikenteeseen, kun turvalliseen liikkumiseen pitää varata enemmän aikaa.
Tutkimusten mukaan huonossa näkyvyydessä tapahtuu enemmän liikenneonnettomuuksia.
Syyskuun alun sumua ja usvaa Nurmeksessa. Sumusta puhutaan, kun näkyvyys jää alle kilometrin. Usvassa ja udussa näkyvyys on parempi. Kuva: Maija SavolainenSumun vallitessa tuuli on usein heikkoa. Kun ilma seisoo paikallaan, sen laatu voi heikentyä merkittävästi. Olo käy tukalaksi, kun ilmassa leijuu sekä vesipisaroita että saasteita.
”Pahimmillaan tämänlaiset tilanteet ovat johtaneet ihmishenkien menettämiseen, esimerkkinä Lontoon hernerokkasumut viime vuosituhannella”, Maalampi toteaa painottaen tilanteen harvinaisuutta.
Nykypäivän Suomessa savusumua ei juuri esiinny, mutta maailman metropoleissa se on yhä tuttu ilmiö.
Maalammen mukaan sumuisiksi luokiteltavien päivien määrä on hiljalleen vähentynyt jo vuosikymmeniä.
Suurin syy sille on ilmanlaadun paraneminen. Teollisuuslaitokset puskevat ilmaan vähemmän pienhiukkasia, ja yhä harvempi kiinteistö lämpiää puulla tai hiilellä, joiden palamisesta syntyy näkyvyyttä heikentäviä hiukkasia.
Sen sijaan vesipisaroista koostuvien sumupilvien määrä ei ole vähentynyt.
Sumun hyvä puoli on, että se kastelee maan pinnan kasveineen.
Maailmalla on kehitetty erilaisia menetelmiä sumussa muodostuvan kasteen keräämiseen. Vettä voidaan kerätä talteen esimerkiksi erilaisilla verkoilla ja hyödyntää kastelussa.
Mitä sumu on?
Sumu koostuu ilmassa leijuvista vesipisaroista, joiden halkaisija on noin millimetrin sadasosa.
Sumupisaroita on niin paljon, että näkyvyys jää alle kilometrin. Sakeassa sumussa on vaikea nähdä edes sadan metrin päähän.
Sumua syntyy, kun ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy pisaroiksi. Tiivistyminen alkaa kun kosteus lisääntyy tai lämpötila laskee.
Kovalla pakkasella voi syntyä jääkidesumua.
Sumut luokitellaan syntytapansa mukaan:
Siirtymäsumu (kun lämmin ilma jäähtyy kylmässä ympäristössä)
Säteilysumu (kun jäähtyvä maanpinta jäähdyttää myös ilmaa)
Sekoitussumu (kun kylmä ja kostea ilma sekoittuvat)
Haihtumissumu (kun lämmin vesipinta haihduttaa paljon vesihöyryä)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




