Maa-aines- ja maisemaselvitykset herättävät huolta Päijät-Hämeessä
Heinolalainen metsänomistaja Olavi Seppälä on huolissaan määräysvaltansa lipsumisesta viranomaisille selvitystöiden kautta.
Heinolan Konniveden äärellä kohoavat mäet lähimaastoineen on luokiteltu Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä valtakunnallisesti merkittäväksi kallioalueeksi, eikä Seppälä näe linjaukselle järkevää syytä.
Maisema-arvoja perustellaan muun muassa ”kaukana luoteessa häämöttävillä” Heinolan kaupungin vesitornilla, nelostien sillan pylväillä ja UPM:n ja Enson tehtailla.
”Mikä helvetin suojelukohde on sellainen, josta näkyy ihmisen tekemät rakennelmat? Jokaiselta Heinolan mäeltä näkyy samat asiat”, Seppälä ihmettelee.
Hän on huolissaan myös Poski-hankkeesta, jossa määritellään sopivimmat maa-ainesten ottoalueet, maa-ainesvarannot ja pohjavesialueet. Hankkeen tarkoitus on varmistaa, ettei pohjaveden laadulle ja soranoton käytön välille synny ristiriitaa.
Päijät-Hämeen liiton maakuntainsinööri Erkki Ropen mukaan Poski-hanke ei tuota suojelualueita. Vain hyvin pieni osa sen tuloksista päätyy maakuntakaavoitukseen.
Poski-hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Sen tulokset eivät siten vielä näy Päijät-Hämeen maakuntakaavan luonnoksessa, johon voi ottaa kantaa vielä syyskuun ajan.
Poski-hanke tuottaa tärkeää tietoa lähinnä kuntien ympäristöviranomaisille, jotka päättävät maa-aineslupien myöntämisestä.
Gtk:n tekemiin maaperäselvityksiin on pyydetty maanomistajan lupa, mutta laajojen alueiden luontoarvoselvityksiin ei, Rope kertoo.
Ympäristöministeriön tuoreen oppaan mukaan luontoinventointeja voi tehdä jokamiehen oikeudella. Myös kallioalueselvitys toimii taustatietona lupaviranomaisille.
Sekä kallioalueselvityksessä että Poski-hankkeessa korostetaan tulosten tuottavan suosituksia, joilla ei ole suoria oikeusvaikutuksia.
Mielipiteet maakuntakaavaan ovat tervetulleita, vakuuttaa Päijät-Hämeen liiton aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen.
Väänäsen mukaan tässä vaiheessa kannattaa lausua mielipiteensä kaavan merkittävimmistä muutospainealueista. Niitä ovat esimerkiksi Kärkölään ja Orimattilaan kaavailtu lentokenttä sekä Lahden ja Hämeenlinnan välinen oikorata.
Lisäksi luonnosvaiheessa kysytään näkemyksiä maakuntakaavoituksen periaatteellisista linjauksista. Maanomistajille kiinnostava kysymys voi esimerkiksi olla, voidaanko luonnonsuojelualueiden ulkopuolisia luonto- ja maisemakohteita määrittää maakuntakaavassa.
Päijät-Hämeen maakuntakaavan on tarkoitus valmistua vuonna 2014.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
