Vasemmiston kansanedustaja rinnasti metsässä asujat ja ahdistelijat: "En haluaisi tästä nyt taas semmoista loukkaantumiskohua"

Kansanedustaja nostaa esille sen, että Seitsemän veljestä -romaanissakin ihmiset pakenevat yhteiskuntaa nimenomaan metsään. Se on hänen mukaansa perinteisesti ollut paikka, johon sekä maalaiset että kaupunkilaiset lähtevät silloin, kun haluavat olla yksin ja erossa järjestäytyneestä yhteiskunnasta. Kuva: Rami Marjamäki

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula kommentoi tiistaina esitetyssä A-studion lähetyksessä eduskunnassa olevaa seksuaalista häirintää metsäaiheisella kommentilla.

"Usein eduskunnan arkeen liittyy myös juhlia, joissa käytetään alkoholia. On myös edustajia, jotka selvästi tulevat niin metsästä, että he eivät ole huomanneet, että elämme 2000-lukua ja sellainen käytös, joka ennen oli ok, ei sitä enää ole", Kontula totesi lähetyksessä.

Kontula toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle, että Suomessa ei juurikaan asu ihmisiä metsässä. Suomessa asuu ihmisiä kansanedustajan mukaan sekä maaseudulla että kaupungeissa, mutta metsässä asuu todella harva.

"Olen saanut loukkaantuneilta maalaisilta pari viestiä, joiden perusteella oletan jollakin keskustelupalstalla nyt käytävän keskustelua asiasta. En haluaisi tästä nyt taas semmoista loukkaantumiskohua, johon ei todellakaan ole mitään syytä, koska minun nähdäkseni silloin keskustelu menee kyllä pahasti metsään", hän huomauttaa.

Suomalaisessa traditiossa aina Aleksis Kivestä lähtien metsän pari kielessä on Kontulan mukaan ollut järjestäytynyt yhteiskunta. Sillä ei hänen mukaansa ole mitään tekemistä maaseutu ja kaupunki -jaon kanssa, joka tuli keskeiseksi suomalaisessa kielenkäytössä ja kirjallisuudessa vasta useita kymmeniä vuosia myöhemmin.

Kansanedustaja nostaa esille sen, että Seitsemän veljestä -romaanissakin ihmiset pakenevat yhteiskuntaa nimenomaan metsään. Se on hänen mukaansa perinteisesti ollut paikka, johon sekä maalaiset että kaupunkilaiset lähtevät silloin, kun haluavat olla yksin ja erossa järjestäytyneestä yhteiskunnasta.

Kontula puolustautuu sanomalla, että Suomen kielessä metsää käytetään yleisesti kuvana siitä, että on poikettu polulta.

"Jos nyt joku tästä loukkaantuu, niin minun mielestäni se kertoo laajemmin yleisestä uhriutumisen ja loukkaantumisen kulttuurista ja diskurssista, kuin siitä, että jollakin tässä nyt olisi oikeasti aihetta ottaa itseensä."

Tässä yhteydessä sitaatti tarkoittaa Kontulan mukaan sitä, että on ihmisiä, jotka ovat onnistuneet välttämään järjestäytynyttä yhteiskuntaa ja sen keskusteluita omassa kuplassaan niin, etteivät he ole huomanneet seksuaalisen häirinnän ilmestymistä kieleen. Nämä samat ihmiset eivät myöskään ole huomanneet sitä, että seksuaalista häirintää ei pidetä enää yleisesti hyväksyttävänä.