Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • huidunperä Snellmanilainen juhlakesä meneillään

    Vietämme parhaillaan kansallista ja historiallista juhla-aikaa. On kulunut 150 vuotta siitä, kun merkkimiehemme Johan Vilhelm Snellman tapasi Venäjän keisari Aleksanteri II:n Suomen Parolassa. Historiallinen ratkaisu suomen kielen asemasta ruotsin kielen rinnalla oli silloin toteutumassa.

    Vuonna 1863 Snellman oli 55-vuotias ja kutsuttu maamme senaatin jäseneksi sekä valtionvaraintoimikuntamme päälliköksi. Vaikutusvaltaisena senaattorina hän hoiti maamme asioita.

    Snellmanilla oli elämässään kolme suurta tavoitetta, jotka hän sai toteutettua. Ne olivat suomen kielen virallistaminen ruotsin rinnalla, oma, kansallinen rahayksikkömme sekä painovapauslaki.

    Tavatessaan keisarin tämän Suomen-vierailulla Snellman sai päätökseen pitkäaikaisen työnsä ensimmäisen tavoitteen osalta. Suuri hanke suomen kielen virallistamisesta ja sen kehittämisestä toteutui.

    Kaksi vuotta myöhemmin Snellman sai päätökseen edeltäjänsä, Fabian Langenskiöldin alullepaneman rahanuudistuksen. Tuloksena oli oma rahayksikkö, oma markka.

    Heinäkuussa 1865 taas annettiin ”Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus, painovapaudesta Suomessa ja sen käyttämisen ehdoista”. Tämä asetus ei sittemmin kestänyt venäläistämispaineen alla.

    Snellmanin johdolla hoidettiin myös kansakunnallemme raskaiden katovuosien 1867–68 avustustoimien toteuttaminen.

    Miehemme oli siten työteliäs tahtoihminen. Aikakirjojen mukaan hän oli alusta alkaen jopa kireissä suhteissa maamme hallituksen muihin jäseniin. Nämä olivat ajan kiintoisien arviointien mukaan ”kaikki järjestään virkamiehiä kiireestä kantapäähän ja samalla kääpiöitä hengen maailmassa Snellmanin rinnalla.”

    Nämä miehet kuuluivat meillä vanhaan, virkavaltaiseen ruotsinkieliseen virkamiesylimystöömme ja olivat jättäytyneet välinpitämättömiksi Snellmanin nostamalle kansallisliikkeellemme. He jopa suhtautuivat siihen vihamielisesti.

    Toisaalta ”Snellman oli tuottelias, etenkin Saksan hegeliläisen filosofian syvällinen tuntija ja oman kansallishenkemme arvostaja ja nostaja elämäntyössään”, historian aikakirjat hänestä toteavat.

    Erikoista oli, että jo aikalaisten keskuudessa Snellmanin suuri merkitys todettiin. Agathon Meurman, joka kaksi vuosikymmentä myöhemmin syntyneenä jatkoi meillä valtiopäivämiehenä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, omaksui Snellmanin suomalaiskansallisen katsomuksen ja nousi vuorollaan suomalaisuusliikkeemme johtajaksi. Hänenkin elämäntyönsä oli sekä laaja että mittava.

    Snellmanin monipuolisuudesta kertoo sekin, että hän oli aktiivi lehtimies – asia, joka selittää hänen kantansa painovapauden merkityksestä. Hän julkaisi ruotsinkielistä Saima-lehteä sekä Maamiehen ystävä -lehteä joka oli suomenkielisenä maamme ensimmäisiä.

    Siinä suhteessa Johan Vilhelm Snellman on historiamme ainutkertainen suurmies. Hän oli valtiontaloutemme ensimmäinen esimies, maamme raha-asiain historian suurnimi, suomalaiskansallisuutemme puolestataistelija , myös ensimmäisten suomenkielisten lehtien perustaja ja toimittaja.

    Tieteellisellä toiminnallaan, julistavana lehtimiehenä ja etenkin pitkäaikaisena valtiomiehenä vaikutti ratkaisevasti maamme silloisiin kohtaloihin. Valtiomiehistämme hänet onkin arvioitu maan kaikkein merkittävimpiin kuuluvaksi.

    Jälkimaailma jo hänen kirjalliseen tuotantoluetteloonsa ja sen moniin yksittäisiin teoksiin kirjastoissamme tutustuessaan on joutunut hämmästymään niiden laajuutta ja sisällön korkeaa tasoa. Yksin vuosina 1928–33 julkaistut Kootut teoksensa käsittävät peräti kaksitoista laajaa, sidottua, painavaa nidettä.

    Snellmania on muistettu julkisin muistomerkein eri puolilla maatamme. Niistä tunnetuin on Suomen Pankin suuren toimitalon edessä pääkaupunkimme Snellmaninkadulla.

    Syntymäpäivänsä toukokuun kahdestoista, on itsestään selvästi maamme virallinen liputuspäivä. Nimensä ja asemansa yleisesti tiedetään ja tunnetaan. Olisiko kuitenkin Yleisradiomme tv-puolella paikallaan saada aikaan merkittävä ohjelmasarja eli kulttuuriteko teettämällä Snellmanista ja elämäntyöstään tasokas arviointisarja ja esittämällä niitä merkkipäivänsä aikoihin nykykansalaisille juhlaliputusten ohessa?

    Tasokas televisio-ohjelmasarja Snellmanista ja muista kotimaan historiallisista merkkihenkilöistämme sekä heidän elämäntyöstään ja merkityksestään saattaisi olla aiheellinen mieliinpalautus määrävuosin kansalaisillemme. Samalla se merkitsisi kiintoisaa historiatiedon jakamista kasvavalle polvellemme?

    Muistetaanpa arvostaen Snellmaniamme näinä viikkoina, kun hän tasan 150 vuotta sitten esitteli asetusluonnoksen suomen kielen oikeuksista Suomessa parhaillaan vierailevalle Venäjän keisarille Parolassa!

    Niin ollen oman aikamme arvostus ja tunnustus Snellmanillemme!

    HEIKINTYTÄR

    Avaa artikkelin PDF