Vaivaisukot koolla Kerimäellä
Vaivaisukot ovat lähes yksinomaan suomalainen kirkkojen taiteeseen liittyvä perinne, sillä niitä tiedetään olevan Suomen lisäksi vain Ruotsissa. Siellä ukkoja on tiettävästi jäljellä alle kymmenen.
Suomalaisista, nykyaikaan asti säilyneistä 145 vaivaisukosta näyttelyssä on mukana nelisenkymmentä. Näyttelyssä ovat mukana niin tiettävästi vanhin vaivaisukkomme, Hauhon 1600-luvun lopulta peräisin oleva Bartimeus kuin myös ainoa tunnettu vaivaisakkamme, joka on Soinista.
Kalajoen Raution 1800-luvulla veistetty vaivaisukko herätti viime lokakuussa huomiota, kun se varastettiin.
Ukon luultiin jo kokonaan kadonneen, mutta nyt toukokuussa se löydettiin hyväkuntoisena syrjäiseltä metsätieltä. Näyttelyyn Raution ukko lähti jälki-ilmoittautuneena.
Vaivaisukkojen uusinta historiaa edustavat eteläsavolaisten koululaisten valmistamat kymmenen vaivaisukkoa, jotka ovat näyttelyn ajan esillä Kerimäen kirkon tapulissa.
Vaivaisukot keräsivät kirkkojen edustalla varoja köyhäinhoitoon ja tekivät töitä peruspalvelun pioneereina. Osa ukoista tekee merkittävää työtään edelleenkin.
Vaivaisukkoja edelsivät katolisen ajan uhritukit, joilla alun perin hankittiin varoja uskonsotiin. Uskonpuhdistuksen jälkeen ensi uhritukkien ja sittemmin vaivaisukkojen keräämät varat suunnattiin heikompiosaisten auttamiseen.
Näyttelyn kuraattori Otso Kantokorpi kirjoittaa näyttelyn yhteydessä julkaistussa Vaivaisukkojen paluu -kirjassa, että osa vanhemmista ukoista muistuttaa tyylillisesti saksalaisen kirkollisen puuveiston perinnettä. Myöhemmistä osa hakee hänen mukaansa selvästi juuriaan Pohjanmaan rannikon laivanrakennus- ja puuveistoperinteestä.
Merkittävä osa vaivaisukoista veistettiin 1800-luvun alkupuolella. Useat niistä kuvasivat Suomen sodassa vammautuneita sotainvalideja.
”Moni niistä seisookin lähellä klassisia Pohjanmaan taistelupaikkoja ”, Kantokorpi toteaa ja näkee Ruotsin puolella olevien vaivaisukkojen olevan suorassa yhteydessä joko Suomen sotaan tai muutoin tuon ajan läheisiin naapuruussuhteisiin.
Vaivaisukkojen tekijöistä Kantokorpi nostaa esiin erityisesti evijärveläisen Erkki Lahden ja kuortanelaisen Heikki Mikkilän, mutta usein tekijä on jäänyt tuntemattomaksi. Kantokorpi arvioi, että tarkemmalla arkistotutkimuksella monelle ukolle voisi vieläkin löytyä nimetty tekijä.
Vaivaisukkojen paluu -kirjan kuvat Suomen kaikista jäljellä olevista 145 vaivaisukosta ovat valokuvaaja Aki Paavolan käsialaa.
Kirjaan artikkeleita ovat kirjoittaneet Kantokorven lisäksi vaivaisukko-hankkeen alkuunpanija, professori Seppo Seitsalo sekä Seppo Knuuttila, Risto Känsälä, Kaarlo Arffman, Toivo Loikkanen, Jouko Karjalainen ja pastori Ville Vauhkonen.
Kirjan on kustantanut Maahenki.
Näyttelyn ja sen oheisohjelman tarkoitus on tehdä vaivaisukkojen ja niiden kirkko-, sosiaali-, kulttuuri- ja taidehistoriallista merkitystä tunnetuksi sekä lisätä niiden arvostusta ja varmistaa niiden säilyminen jälkipolville.
Näyttelyn järjestää yhteistyössä Kerimäen kappeliseurakunnan kanssa Galleria Ortonin piirissä syntynyt Pelastakaa vaivaisukot ry.
MAIKKI KULMALA
Vaivaisukot Kerimäellä 31.8. asti
Kerimäen kirkossa.
www.vaivaisukot.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
