Onnistunut ilmastokasvatus luo toivoa ahdistuksen tilalle – "Oleellista on, että ihminen pystyy arjessa tekemään merkityksellisiä tekoja"
Ilmastonmuutos on niin laaja ja monisyinen kehityskulku, että sitä tulisi niin kouluissa kuin työpaikoilla viedä läpi kaikkeen toimintaan, katsoo ilmastokasvatuksen asiantuntija.
Lapin yliopiston ilmastokasvatushankkeessa havaittiin, että niissä oppilaitoksissa, joissa on ryhdytty seuraamaan ruokahävikin syntyä, on saatu hävikki pienentymään. Tilastoja asiasta ei kuitenkaan ole. Kuva: MISKA PUUMALAIlmastokasvatuksesta puuttuu jatkumo alakoulusta yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen, erityisesti ammattikouluun.
Ilmastokasvatukseen on viime vuosina tehty paljon sopivia materiaaleja, ja myös aiheesta kertovat myös monet lasten- ja nuortenkirjat. Opettajat eivät joko tiedä niistä tai he eivät ehdi perehtyä asiaan. Ilmastokasvatus olisi tästä syystä selkeintä liittää osaksi opetussuunnitelmaa.
Näihin tiivistyy Suomen ilmastopaneelin ilmastokasvatusta selvittänyt hanke, jota veti Lapin yliopiston apulaisprofessori Ilkka Ratinen.
Ratinen muistuttaa, että ilmastonmuutos on niin laaja ja monisyinen kehityskulku, että sitä tulisi niin kouluissa kuin yhtä lailla työpaikoilla viedä läpi kaikkeen toimintaan.
Myös lapsille on tärkeää luoda systeemistä kuvaa siitä, miten eri järjestelmät saadaan pelaamaan yhden tavoitteen puolesta.
Hyvä esimerkki on kouluruokailussa syntyvä biojäte, koska sen vähentäminen lähtee jokaisesta yksilöstä itsestään. Jäljelle jäävä jäte voidaan hyödyntää edelleen paikallisesti esimerkiksi biokaasuksi.
"Niissä oppilaitoksissa, joissa on ryhdytty seuraamaan ruokahävikin syntyä, on saatu käyrä usein sojottamaan alaspäin", hän sanoo MT:lle puhelimitse.
Tilastoja koulujen ruokahävikistä ei ole, vaikka osa oppilaitoksista mittaa hävikkiä myös MT:n tekemän kyselyn mukaan.
Ilmastokasvatusta tarvittaisiin myös työpaikoilla. Kaikissa tehtävissä työntekijöiden ideat voitaisiin saada käyttöön. Yritysten ja muiden organisaatioiden toiminta ottaisi näin konkreettisia askelia kohti hiilineutraaliutta tehokkaammin kuin vain laatimalla ylätason tavoitteita.
Kajaanin perusopetuksen johtaja Päivi Rissanen toi MT:n kyselyssä esiin, että lapset pohtivat ilmasto- ja ympäristöasioita ihan omatoimisesti.
"Media ja sosiaalinen media tuovat niitä paljon esille, eikä niiltä voi välttyä. Koetetaan oppilaita ehkä vähän varjellakin, että ei aiheuteta mahdotonta tietoähkyä."
Ilkka Ratinen on nähnyt tämän kiertäessään kouluissa.
"Osa yläkoululaisista ilmaisi hyvin suorasanaisesti kirosanoin tehostettuna, ettei meitä kiinnosta ilmastonmuutos yhtään. Mutta kun siitä alettiin keskustella heidän kanssaan arjen tasolla, ääni muuttui."
Onnistunut ilmastokasvatus ei lisää ahdistusta vaan päinvastoin auttaa purkamaan sitä.
"Oleellista on, että ihminen pystyy arjessa tekemään merkityksellisiä tekoja, sillä se lisää rakentavaa toivoa."
"Merkityksellisyys edellyttää, että asioista puhutaan ja etsitään ongelmiin ratkaisuja yhdessä. Vähättely voi jopa lisätä ”annetaan mennä vain” -mielialaa, ja se on ilmastotalkoissa kaikkein suurin este."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
