Mitä pienemmät lapset,sen aktiivisemmat vanhemmat
Jämsänkosken vanhempainyhdistyksen puheenjohtajan Kalle Heikkilän pojat, kuudesluokkalainen Miko ja neljäsluokkalainen Oskari, käyvät Mäntykallion koulua Jämsänkoskella. Etenkin Korven koulun pienet oppilaat ovat iloinneet vanhempainyhdistyksen hankkimista välituntivälineistä. Janne Nousiainen Kuva: Viestilehtien arkistoJÄMSÄ (MT)
Kun koululaisen paha olo näkyy ja kuuluu luokassa, kenen velvollisuus on puuttua asiaan?
”Minun mielestäni velvollisuus on jokaisella, joka asian huomaa”, toivoo Jämsänkosken vanhempainyhdistys ry:n puheenjohtaja Kalle Heikkilä.
Heikkilän mielestä kasvatusvastuuta ei saa pallotella kuin kuumaa perunaa. Koululla on vastuu koulupäivän aikaisista tapahtumista, vaikka päävastuu lapsesta on vanhemmilla.
”Koulun pitää saada kontakti vanhempiin, kun sille on tarve. Joskus vanhemmat on pakko herätellä.”
Se ei ole helppoa, tietää ammattilainen.
”Ikuinen ongelma on se, miten saada yhteys niihin perheisiin ja vanhempiin, joiden lapsilla on ongelmia. He eivät osallistu vanhempainyhdistyksen toimintaan, saatikka muuhun kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön”, pohtii Korven ja Mäntykallion koulujen rehtori Antti Manninen Jämsästä.
Kahden alakoulun rehtori kiittelee omien koulujensa vanhempien aktiivisuutta. Parannettavaa kuitenkin olisi.
”Mitä pienemmät lapset, sen aktiivisemmat vanhemmat. Kun sen pitäisi olla toisinpäin. Ei kymmenenvuotias vielä pärjää omillaan, vaikka monessa perheessä niin ajatellaan. Ja kahdeksasluokkalainen se vasta tukea tarvitseekin!”
Kodin ja koulun yhteistyötä on Jämsänkoskella tehty jo iät ja ajat, mutta toiminnan tiivistyttyä tuli aika perustaa oma vanhempainyhdistys. Nyt toista vuotta toimiva Jämsänkosken vanhempainyhdistys on Korven ja Mäntykallion koulujen vanhempien vahva äänitorvi.
”Vanhempainillat ovat tärkeä foorumi, jossa viestejä saadaan välitettyä puolin ja toisin. Mutta tarvitaan myös tiiviimpää yhteistyöelintä, jollainen vanhempainyhdistys on”, Manninen arvioi.
Korven ja Mäntykallion kouluilla vanhempainyhdistyksen tehtävänkuva on vielä muotoutumassa.
”Täällä lähtökohta ei ollut edunvalvonnallinen. Yhdistyksen myötä taloudellisen puolen hoitaminen on helpompaa”, kertoo Heikkilä.
Varoja hankitaan muun muassa kahvilatoiminnalla, diskoilla ja koiranäyttelyn järjestämisellä. Yksi suurimmista tuloeristä on koulukuvauksen järjestäminen, jonka siirtyminen koulun vastuulta vanhempainyhdistyksen käsiin on ollut rehtorille helpotus.
”Se on herättänyt aina intohimoja ja meillä todettiin, että on selkeämpää antaa vanhempainyhdistyksen päättää, mihin mahdolliset korvaukset käytetään.”
Raha ei ole vain ikävä paha. Sillä saadaan paljon hyvää aikaiseksi.
”Vanhempainyhdistys on hankkinut kouluillemme muun muassa välituntivälineistöä. Viimeisin ponnistus ovat ksylitolipastillit, jotka vanhempainyhdistys järjesti kouluruokailun yhteyteen.”
Vanhempainyhdistyksen päätehtävä ei ole varainhankinta, vaikka esimerkiksi leirikoulujen tukeminen nähdään tärkeäksi tehtäväksi.
”Emme halua, että yhdistys on vain rahankeruumasiina. Kaikkein tärkeintä on aktivoida vanhempia ja toimia tiedonvälitysväylänä”, kiteyttää Heikkilä.
Jämsänkosken vanhempainyhdistyksessä on oltu kiitollisia siitä, että vielä ei opettajia kaupungissa ole lomautettu. Sekin saattaa olla tulevaisuudessa edessä.
”Sellaisissa tilanteissa vanhempainyhdistyksen rooli on tärkeä. Meidän tehtävämme on järjestää vanhemmille foorumi, missä ajankohtaisia asioita nostetaan esiin ja ongelmia aletaan yhdessä ratkoa.”
STINA HAASO
Ikuinen
ongelma on se, miten saada
yhteys
niihin
perheisiin ja vanhempiin, joiden lapsilla on ongelmia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
