Möhkössä onnistuttiin elävöittämään ruukkimuseo
Leader-rahoituksen turvin rakennettiin Möhkön kylään harkkohytti ja opiskeltiin talonpoikainen menetelmä pelkistää järvimalmista taottavaa rautaa. Matti Laakso (vas.), Jorma Lemmetyinen ja Urpo Parviainen tunteja kestäneen raudan synnytyksen huippuhetkellä: hehkuvan rautamötikän tiivistystaonnassa viime sunnuntaina. Liisa Yli-Ketola Kuva: Viestilehtien arkistoILOMANTSI (MT)
Yli kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun Ilomantsin itäisimmässä kylässä Möhkössä alettiin Leader-tuen turvin kehittää paikkakunnan ylpeyttä, omaa ruukkimuseota.
”Tavoitteeksi otettiin pysyvän ohjelmapalvelun rakentaminen, ja nythän tätä on voitu seurata, miten ruukkipäivä on vakiintunut vuosittainen matkailutapahtuma täällä. Sadat ihmiset tulevat seuraamaan talonpoikaista raudanvalmistusmenetelmää”, iloitsee ensimmäisten hankkeiden vetäjä, harkkohytin palkeista nytkin tavoitettu Jorma Lemmetyinen.
Paikallisen sepän Urpo Parviaisen ideasta museon läheisellä kentälle rakennettiin Leader-hankerahoituksella harkkohytti vuodelta 1794 säilyneiden ohjeiden mukaan.
Aktiiviset kyläläiset opettelivat keräämään järven pohjasta järvimalmia ja pelkistämään siitä taottavaksi kelpaavaa rautaa.
”Kyllä Leader-rahoista on ollut hyötyä. Möhköä koskettavia, yhteensä useitten satojentuhansien eurojen hankkeita on ollut useita: teatteritoiminta saatiin niillä alkuun, kun oli palkattuna tuottaja. Toisekseen raudansulatuksessakin hankevetäjä sai palkkaa”, kertoo museonjohtaja Ulla Vartiainen, joka on kirjoittanut useita hankehakemuksia.
”Viimeisimmäksi olemme kunnostaneet museon puutarhan ja kehittäneet museokauppatoimintaa, molemmat ovat pysyviä parannuksia.”
Kymmenen vuotta sitten raudansulatusnäytöksiä pidettiin kesässä yli kymmenen kertaa, nykyisin on enää yksi ruukkipäivä vuodessa.
”Se on niin iso ponnistus, että kerran kesässä riittää”, Vartiainen perustelee.
Ilomantsissa kunta maksaa korotettua hankeaikaista lainaa, mikä helpottaa tekijöitä.
”Ilomantsi on kuntana hyvin oivaltanut Leader-hankkeiden käytön ja niiden merkityksen asukkaille.”
”Möhkö on saanut paljon myönteistä julkisuutta, ja kaikki talot ovat edelleen asuttuja”, Vartiainen iloitsee.
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
